1970-luku oli erityinen aika käydä koulua
Ilman tietokoneita, älypuhelimia ja tabletteja koulupäivä näytti hyvin erilaiselta kuin nykyään. Ilmapiiri, tavat ja jopa pienet päivittäiset rituaalit ovat asioita, jotka monet nyt muistelevat nostalgialla. Liidutauluista koulumaitoon – tässä on 11 unohtumatonta koulumuistoa 1970-luvulta.
1. Liitutaulut ja liidut
1970-luvun luokkahuoneet oli varustettu standardisti suurella vihreällä tai mustalla liitutaululla seinällä. Opettaja kirjoitti siihen valkoisilla tai värillisillä liiduilla ja pyyhki kaiken pois erityisellä taulupyyhkimellä. Jos sinulla oli onnea, saattoi joskus auttaa taulun puhdistamisessa – kunnia jokaiselle oppilaalle.
2. Koulumaito
Koulumaito oli 1970-luvulla vakiintunut osa taukoa. Joka aamu sai pienen lasipullon maitoa tai joskus pahvipakkauksen pillillä. Vaikka kaikki eivät pitäneet siitä, koulumaidon juomista kannustettiin hyvänä asiana terveydelle. Pienten pullojen haju ja hetki, jolloin ne sai, ovat muistoja, joita monet eivät koskaan unohda.
3. Puiset koulupulpetit
Koulupulpetit olivat usein tukevasta puusta ja niissä oli mustepullon reikiä – jäänne ajalta, jolloin lapset vielä kirjoittivat mustekynillä. Näissä puisissa pulpetiissa oli joskus jopa piilotettuja viestejä tai pöytä saatettiin koristella pienillä kaiverruksilla. Pulpettit olivat raskaita ja vankkoja, ja monet voivat edelleen muistaa sileän puun tunteen käsivarsiensa alla.
4. Tiukka käsiala kruunukynällä
1970-luvulla opittiin kirjoittamaan siististi kruunukynällä ja musteella. Jokaisen piti tuoda oma mustepullo ja kruunukynä mukanaan, ja se oli koko taide kirjoittaa ilman tahroja paperilla. Siististi muodostettujen kirjaimien kirjoittamisen oppiminen oli vakava asia ja symboloi kurinalaisuutta ja siisteyttä.
5. Opettajan puhuttelu “te” muodossa
Kunnioitus opettajaa kohtaan oli 1970-luvulla erittäin tärkeää, ja siksi häntä puhuteltiin aina “te”. Lapset joutuivat usein nousemaan ylös, kun opettaja astui luokkaan, eivätkä he käyttäneet etunimiä, vaan puhuttelivat “opettajaa” tai “neitiä” ja sukunimellä. Se oli tuon ajan kunnioituksen muoto, joka oli hyvin ominainen.
6. Koulukello ja leikkiminen pihalla
Koulupäivä alkoi kovalla koulunkellolla, jonka jälkeen kaikkien piti kiirehtiä ehtiäkseen jonoon. Leikkiaika pihalla oli usein päivän kohokohta. Lapset leikkivät yhdessä hyppynarua, kuminauhaleikkejä, ruutua hyppien tai marmorikuulia pelaten. Koulupiha oli viihtyisyyden paikka, ja tuo kellon ääni on monille edelleen nostalginen symboli.
7. Rangaistustehtävien kirjoittaminen tai jälki-istunto
1970-luvulla lapsiin suhtauduttiin koulussa vielä tiukan kurinalaisesti. Rangaistustehtävien kirjoittaminen tai jälki-istunto olivat vakiintuneita rangaistuksia, jos teki jotain väärin. Yksittäinen virhe saattoi tarkoittaa, että piti koulupäivän jälkeen kirjoittaa sääntöjä, kuten “En puhu tunnilla.” Tätä pidettiin tapana opettaa kuria, ja vaikka se joskus oli ikävää, monet muistavat tämän nyt hymyillen.
8. Aamupiiri
Jokainen aamu alkoi useimmissa luokissa aamupiirillä, jossa kaikilla oli mahdollisuus kertoa jotain. Aamupiiri ei ollut vain mukava tapa aloittaa päivä, vaan loi myös yhteenkuuluvuutta. Siellä saattoi jakaa viikonlopun tarinoita, kertoa jännittäviä uutisia tai vain purkaa henkilökohtaisia asioita. Tämä aamuinen rituaali teki kaikkia hetkeksi yhteenkuuluviksi.
9. Koulutaulut ja seinäkartat
Luokkahuoneet oli koristeltu värikkäillä koulutauluilla ja suurilla seinäkartoilla. Kuvia Hollannin historiasta maailman karttoihin – nämä taulut ja kartat tekivät jokaisesta oppiaineesta elävää. Ne roikkuivat näkyvästi seinällä ja niitä käytettiin opetuksen yhteydessä. Se oli visuaalinen opetusmenetelmä, joka valitettavasti puuttuu monista nykypäivän kouluista.
10. “In Holland staat een huis” ja muita lauluja
Laulaminen oli kiinteä osa koulupäivää. Perinteiset hollantilaiset laulut kuten “In Holland staat een huis” ja “Daar was laatst een meisje loos” raikuivat säännöllisesti koulun käytävillä. Vanhan pianon tai harmonikan säestyksellä koko luokka lauloi mukana. Laulaminen yhdisti kaikki ja loi iloisia hetkiä, jotka kuuluvat kauneimpiin muistoihin.
11. Liikuntatunnit hyppynarun ja boksin kanssa
Liikuntatunnit 1970-luvulla tarkoittivat pääasiassa monia harjoituksia yksinkertaisilla välineillä kuten hyppynarut, matot ja puinen boksiteline. Köysikiipeilystä matolla tehtyihin kuperkeikkoihin – liikuntatunteihin liittyi fyysisiä haasteita, ja ne otettiin innolla vastaan. Erityisesti hyppääminen boksin yli oli jännittävää ja antoi jokaiselle oppilaalle ylpeyden tunteen, kun he uskalsivat tehdä sen.
1970-luvun kouluaika oli erityinen ja jätti moniin syvän vaikutuksen. Sen ajan yksinkertaisuus, rutiinit ja rituaalit sekä tiukka mutta lämmin tunnelma muistetaan edelleen mielihyvällä. Vaikka maailma ja koulutus ovat sittemmin muuttuneet huomattavasti, nämä muistot elävät kirkkaasti kaikilla, jotka kasvoivat tuolloin.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!