Kesä 2025 näyttää olevan sellainen, jota ei pian unohdeta. Saksalainen Max Planckin meteorologian instituutti (MPI-M) varoitti hiljattain, että Euroopan pitäisi varmaan varautua erittäin kuumaan kauteen.
Tämä ennuste ei tule tyhjästä: ilmastotutkija Lara Wallberg perustaa odotuksensa laajaan tutkimukseen, joka koskee kuumien kesien ja Pohjois-Atlantille vuosiksi kerääntyvän lämmön välistä yhteyttä.
Wallbergin mukaan merellä on ratkaiseva rooli äärimmäisten helteiden ennustamisessa. Tutkimustensa aikana hän havaitsi, että lämpö alkaa usein kerääntyä valtamereen jo kolme vuotta ennen helleaaltoa.
Tätä mallia käytettiin sitten kehittyneessä ilmastomallissa, johon syötettiin tietoja vuodesta 1962 vuoteen 2022, jotta voitiin analysoida valtamerten kuumuuden vaikutuksia Euroopan kesiin.
Ailmastonmuutos ja sen seuraukset
Se, että Euroopassa esiintyy yhä enemmän äärimmäistä kuumuutta, on ollut tiedossa jo pitkään. Ilmastonmuutos ei ainoastaan nosta keskilämpötiloja, vaan myös pitkäkestoiset helleaallot yleistyvät. Kesä 2022 on vielä tuoreessa muistissa.
Silloin paahtavan kuumuuden vuoksi kuoli yli 60 000 ihmistä, erityisesti vanhuksia ja haavoittuvia ryhmiä. Kuumuus voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kuten aivohalvauksia sekä sydän- ja hengitysvaikeuksia. Tämä tieto mielessä pitäen ilmoitus toisesta erittäin kuumasta kesästä saa monet huolestumaan.
Meri kuumuuden ennustajana
MPI-M käytti kehittyneitä tietokonemalleja löytääkseen yhteyksiä valtamerten lämmön ja helleaaltojen välillä. Tutkimus osoittaa, että Pohjois-Atlantin lämpö, joka kerääntyy vuosien aikana etukäteen, on ratkaisevassa asemassa ennustettaessa paahtavan kuumaa kesää Euroopassa.
Tämän näkemyksen ansiosta tutkijat voivat ennakoida aikaisemmin mahdollisia terveysriskejä ja muita sään ääri-ilmiöiden seurauksia.
Vaikka malli ei tehnyt erityistä ennustetta kesästä 2025, Pohjois-Atlantin lämpötilojen kehitys viime vuosina osoitti jo nyt poikkeuksellisen kuuman kesän todennäköisyyden. Kysymys kuuluu nyt, miten Eurooppa voi valmistautua mahdollisesti tulevaan kuumuuteen.
Miten valmistaudumme?
Kun varoituksia tulee, herää kysymys, miten voimme varustautua mahdollisia seurauksia vastaan. Kunnat ja hoitokodit alkavat jo tehdä suunnitelmia vanhusten ja haavoittuvien suojelemiseksi.
Suurimpiin kaupunkeihin perustetaan viileitä suojia, joihin ilman ilmastointia olevat ihmiset voivat hakea viilennystä. Lisäksi harkitaan siirrettävien vesipisteiden ja puistojen varjoisten lepoalueiden käyttöä.
Asiantuntijat suosittelevat lisäksi, että koteihin tehdään nyt säätöjä. Kaihtimien asentaminen, ilmanvaihtoon panostaminen sekä parvekkeiden ja puutarhojen viherrakentaminen voivat auttaa alentamaan sisälämpötiloja.
Lisäksi korostetaan hyvän nesteytyksen merkitystä. Äärimmäisessä kuumuudessa on tärkeää juoda riittävästi vettä, erityisesti iäkkäillä, jotka eivät todennäköisesti tunne janoa.
Älä aliarvioi terveysriskejä
Helteen vaikutusta terveyteen aliarvioidaan usein. Korkeissa lämpötiloissa keho on vaarassa ylikuumentua, mikä voi johtaa uupumiseen, lämpöhalvaukseen tai jopa kuolemaan.
RIVM korostaa, että vanhukset, kroonisesti sairaat ja pienet lapset ovat erityisen alttiita. Kesä 2022 antoi jo vastakkainasettelun siitä, mitä voi tapahtua, kun helleaallot iskevät yllättäen.
Terveydenhuollon ammattilaiset muistuttavat, että hellesuunnitelmat ja asianmukainen valmistautuminen ovat ratkaisevan tärkeitä. Terveydenhuoltolaitosten tulisi tiukentaa protokollia ja tehdä henkilökunta erityisen valppaaksi ylikuumenemisen merkkien varalta.
Kotitalouksissa yksinkertaisilla toimenpiteillä, kuten verhojen sulkemisella päivällä, voi olla suuri merkitys. Lisäksi rasituksen välttäminen päivän kuumimpana aikana voi auttaa ehkäisemään vakavia terveysongelmia.
Pystyykö Eurooppa sopeutumaan?
Vaikka kuumuuden ehkäisyyn kiinnitetään yhä enemmän huomiota, kaupunkien ja kotien sopeuttaminen uuteen ilmastovauhtiin on haasteellista. Pariisin ja Ateenan kaltaiset kaupungit tekevät kovasti töitä viherrakentamisen ja varjostuksen eteen, mutta kaikilla kunnilla ei ole resursseja sopeutua nopeasti.
Etenkin Etelä-Euroopan maissa, joissa kesät ovat jo nyt kuumia, pelätään yhä kovempien lämpötilojen vaikutuksia.
Infrastruktuurin mukauttaminen on vuosien prosessi. Vihreät katot, kaupunkipuut ja viilentävät suihkulähteet ovat vain joitakin ideoita, joita parhaillaan toteutetaan. Silti ilmastonmuutoksen kiihtymiseen on edelleen vaikea reagoida riittävän nopeasti.
Mitä voimme tehdä itse?
Hallitusten lisääntyneestä vastuusta huolimatta kansalaiset voivat myös itse tehdä paljon tehdäkseen helteestä siedettävämpää. Sen lisäksi, että koteja jäähdytetään tuulettimilla ja aurinkovarjoilla, naapuruusaloitteet voivat auttaa olemaan yhdessä vahvempia kuumuutta vastaan. Ajattele vaikkapa vesitaukojen järjestämistä haavoittuvassa asemassa oleville asukkaille tai katujen viherryttämistä yhdessä.
Haasteena ei ole vain viilentäminen vaan myös käyttäytymisen muuttaminen. Etelä-Euroopassa yleiset pitkät siestat voisivat auttaa myös pohjoisia maita selviytymään päivän kuumimmista tunneista rauhallisesti. On myös viisasta pukeutua kevyisiin, ilmaviin vaatteisiin ja valita ateriat, jotka eivät rasita kehoa tarpeettomasti.
Kuuma kesä täynnä haasteita
Polttavan kuuman kesän näkymät tekevät selväksi, että ilmastonmuutos on todellisuutta, jota kohtaamme yhä useammin.
Max Planck -instituutin ennusteet osoittavat, että meidän on pysyttävä valppaina ja varauduttava hyvin. Tekemällä yhteistyötä ja investoimalla viileämpiin kaupunkeihin voimme toivottavasti lieventää jonkin verran äärimmäisen kuumuuden vaikutuksia.
Se, miten Eurooppa sopeutuu lisääntyviin helleaaltoihin, selviää tulevina vuosina. Toistaiseksi näyttää siltä, että meidän on valmistauduttava pitkään ja kuumaan kesään vuonna 2025. Ne, jotka ajattelevat etukäteen ja ryhtyvät toimenpiteisiin, kestävät kuumuutta paremmin. Yksi asia on kuitenkin varma: ensimmäisen helleaallon odottaminen ei ole vaihtoehto.
