Isoäidit ovat yleensä hyviä kutomisessa, keksien leipomisessa ja pystyvät yhdellä silmäyksellä kertomaan, että takkisi on auki. Mutta jotkut isoäidit osoittavat, että et ole koskaan liian vanha kokeilemaan jotain uutta. Tämä isoäiti esimerkiksi. Hän päätti, että nyt hän vihdoin haluaa osallistua vuosisadan muoti-ilmiöön: joogaan. Ei vain joitain rauhallisia venytyksiä matolla, vaan suoraan haastavaan acroyoga-asentoon, joka on jopa hyväkuntoisille kaksikymppisille haaste.
Kaikki alkoi viattomasti. Isoäiti oli lukenut jostain internetistä, että jooga on hyväksi kehollesi, mielellesi ja tasapainollesi. No, sitä viimeistä hän voisi omasta mielestään käyttää. Hän soitti tyttärelleen ja sanoi: “Minulla on kiva idea, mutta tarvitsen apuasi.” Se kuulostaa aina epäilyttävältä, mutta tytär suostui.
Olohuone muutettiin jonkinlaiseksi jooga-studioksi. Matto lattialla, muutamia ylimääräisiä tyynyjä lähistöllä – koskaan ei voi tietää – ja siitä he lähtivät. Tytär makasi selällään, kädet ylhäällä, jalat valmiina. Isoäiti, täysin toiveikkaana, asettui kuin kokeneena juogaajana. Vain hymy paljasti, ettei hän ollut koskaan eläessään tehnyt “downward dog” -liikettä.
Idea oli yksinkertainen: isoäiti tasapainottuisi tyttärensä jaloilla. Jos se onnistuisi, se näyttäisi siltä kuin hän leijuisi. Teoriassa kaunis kuva. Käytännössä? Jotain vähemmän seesteistä. Heti kun isoäiti irtosi maasta, huoneessa leikkivät lapset alkoivat kiljua ja nauraa innostuneesti. Rauha? Se katosi heti.
Kuitenkin se onnistui hetkeksi. Siinä hän roikkui, huojuen, kädet levällään, katse kuin hän olisi juuri kiivennyt Mount Everestille. Mutta se kesti vain muutaman sekunnin ennen kuin painovoima päätti taas tehdä itsensä tunnetuksi. Isoäiti vajosi hitaasti alas, tytär voihkaisi jotain ”selästäni” ja yksi lapsista huusi: “Isoäiti, pääsi on vinossa!”
Kauniinta? Isoäiti ei näyttänyt murtumisen merkkiäkään. Ei vihaista katsetta, ei luovutusta. Hän astui pois jaloilta, veti syvään henkeä ja sanoi: “Vielä kerran.” Ja vielä kerran. Ja vielä kerran. Jokainen yritys sujui hieman paremmin, vaikka kaaos heidän ympärillään kasvoi.
Sillä välin joku oli tietysti ottanut puhelimen käteensä kuvatakseen koko spektaakkelin. Ei kestänyt kauaa, kun video nousi verkkoon ja kommentteja sateli. Ihmiset ylistivät isoäitiä hänen sitkeydestään, rohkeudestaan ja ennen kaikkea huumorintajustaan. Koska rehellisesti: joka päivä ei näe isoäitiä yrittämässä acroyogaa kolmen ympärillä pomppivan lapsen häiritessä.
Kommentit vaihtelivat ”Minun isoäitini teki tämän myös, mutta kottikärryjen kanssa” -tyyppisistä ”Antakaa tuolle naiselle lentolippu Balille, hän on valmis” -kommentteihin. Ja vitsien ja ihailun keskeltä nousi tarinan ydin: et ole koskaan liian vanha oppimaan jotain uutta.
Ehkä isoäiti joskus pääsee kaukaiseen Aasiaan löytääkseen itsensä uudelleen. Ehkä se jää näihin hilpeisiin olohuone-sessioihin perheen kanssa. Mutta yksi asia on varma: tämä isoäiti on virallisesti mestari zeniksi tulossa. Ja toivomme salaa, että hänen seikkailuistaan tulee vielä paljon lisää videoita.
Katso video täältä:
Sillä maailmassa, joka on täynnä vakavia uutisraportteja, poliittisia keskusteluja ja loputtomia jonoja supermarketissa, mikään ei ole niin virkistävää kuin isoäiti, joka hymyillen haastaa painovoiman. Ja vaikka se olisi vain kolme sekuntia, hän todistaa, että ikä on vain numero.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!