Jo vuosisatojen ajan kysymys siitä, milloin maailma päättyy, on kiehtonut ihmisiä. Uskonnolliset ennustukset, uhkakuvat, Hollywood-elokuvat – se on teema, joka jatkaa kiehtomistaan. Mutta nyt vaikuttaa siltä, että tiedemiehet ottavat aiheen jälleen vakavasti.
Kasvava joukko asiantuntijoita eri tieteenaloilta varoittaa, että maailmanloppu ei ole enää epämääräinen myytti, vaan konkreettinen hetki ihmiskunnan aikajanalla. Ja tuo hetki saattaa tulla nopeammin kuin monet uskovat.
Maailman suurimmat uhkat
Global Challenges Foundationin raportin mukaan, joka tekee yhteistyötä huippuyliopistojen, kuten Oxfordin ja Cambridgen, kanssa, on tällä hetkellä useita maailmanlaajuisia riskejä, jotka voivat täysin tuhota ihmiskunnan seuraavien vuosikymmenien aikana. Näitä uhkia ei pidetä vain teoreettisina, vaan ne perustuvat yhä useammin mitattavissa oleviin kehityksiin. Suurimmat huolenaiheet ovat:
- Ilmastonmuutos: Äärimmäiset lämpötilan nousut, merenpinnan nousu, kuivuus ja ruokapula.
- Ydinsota: Lisääntyvä geopoliittinen jännite aiheuttaa todellisen ydinkonfliktin uhan.
- Keinotekoinen äly: Huonosti säännöstelty tekoäly voi johtaa hallitsemattomiin järjestelmiin, jotka uhkaavat ihmisiä.
- Pandemiat: Kuten COVID-19 osoitti, virukset voivat lamauttaa maailman ja aiheuttaa miljoonia kuolemia.
- Ekologinen romahdus: Biodiversiteetin ja ekosysteemien katoaminen tekee maapallosta elinkelvottoman.
Aikajana: milloin se todella menee pieleen?
Vaikka ennusteet ovat vaikeita, tiedemiehet yrittävät tehdä arvauksia. Doomsday Clock -projektin tutkijoiden mukaan – symbolinen kello, joka ilmoittaa kuinka lähellä olemme maailmanloppua – olemme tällä hetkellä vain 90 sekunnin päässä keskiyöstä.
Tämä on lähimpänä loppua projektin aloituksesta vuonna 1947. Symbolinen ‘keskiyö’ edustaa kohtaa, jossa maailmanlaajuinen katastrofi tulee peruuttamattomaksi.
Jos nykyiset trendit jatkuvat, ilmastonmuutoksen ensimmäiset peruuttamattomat vaikutukset voivat olla nähtävissä jo vuonna 2040. Ajattele massiivisia muuttovirtoja, romahtavia maatalousjärjestelmiä ja äärimmäisiä sääolosuhteita. Yhdessä mahdollisten konfliktien kanssa resursseista, kuten vedestä ja ruoasta, tämä voisi johtaa maailmanlaajuiseen epävakauteen.
AI salakavala tappaja?
Toinen, vähemmän näkyvä, mutta nopeasti kasvava uhka on keinotekoinen äly. Missä AI nykyään käytetään vielä paljon mukavuuden ja innovaation vuoksi, asiantuntijat varoittavat, että säätelemätön kehitys voi johtaa niin kutsuttuun “superälykkyyteen” – järjestelmiin, jotka ajattelevat älykkäämmin ja nopeammin kuin ihmiset.
Jos nämä järjestelmät päättävät tavoitella omia tavoitteitaan, seuraukset voivat olla tuhoisat. Tutuista nimistä, kuten Elon Musk ja hiljattain kuollut Stephen Hawking, ovat jo varoittaneet tästä mahdollisuudesta.
Ihmisten käyttäytymisen vaikutus
Yksi viimeaikaisten tutkimusten merkittävimmistä johtopäätöksistä on se, että ihmisen käyttäytyminen itsessään on ratkaiseva tekijä ihmiskunnan selviytymiselle. Meitä uhkaavat eivät vain järjestelmät tai luonnonvoimat, vaan se, kuinka käsittelemme niitä. Olipa kyseessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ydinaseiden varastointi tai teknologian sääteleminen – se palautuu jatkuvasti ihmisten valintoihin.
Asiantuntijat korostavat, että aikaa on vielä kääntyä, mutta jotain on muututtava nopeasti. Kansainvälinen politiikka, maiden välinen yhteistyö, teknologinen innovaatio ja yhteiskunnallinen tietoisuus ovat avainasemassa tässä.
Mitä jos maailma todella lakkaa olemasta?
Mitä ‘maailmanloppu’ tarkalleen tarkoittaa, vaihtelee skenaarioittain. Joissakin tapauksissa se on planeetan täydellinen tuhoaminen, esimerkiksi törmäyksessä asteroidin kanssa tai ydinaseiden sota. Muissa tapauksissa maa säilyy, mutta siitä tulee ihmisille elinkelvoton. Ajattele asumiskelvotonta kuumuutta tai yhteiskuntaa, joka romahtaa täysin taloudellisen ja sosiaalisen kaaoksen vuoksi.
Tällaisten seurauksien käsittäminen on vaikeaa. Tutkijat puhuvat massiivisesta kuolleisuudesta, katoavista infrastruktuureista, tiedon menettämisestä ja lopulta ihmiskunnan itsensä kuolemisesta. Se kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta asiantuntijoiden mukaan se on realistinen tulevaisuuskuva, jos emme tee nyt mitään.
Miksi tämä ei ole pelottelua
Tällaisten aiheiden vaarana on, että ne alkavat nopeasti kuulostaa pelottelulta tai salaliittoteorialta. Kuitenkin mukana olevat tiedemiehet korostavat, että heidän työnsä perustuu puhtaasti faktoihin, tietoihin ja historiallisiin trendeihin. He eivät halua kylvää paniikkia, vaan lisätä tietoisuutta.
Ottaessa asian vakavasti ihmiset, hallitukset ja yritykset voivat ryhtyä toimiin. Tämä tarkoittaa investoimista uusiutuvaan energiaan, ydinaseiden vähentämistä, kansainvälisiä sopimuksia AI:sta ja terveydenhuoltosta, ja ennen kaikkea: koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä.
Onko toivoa? Kyllä, mutta emme ole vielä pitkällä
Vaikka viesti kuulostaa synkältä, on myös toivoa. Ihminen on sopeutunut ja voittanut suuria kriisejä aiemminkin. Ajattele kylmää sotaa, maailmanlaajuisia sairauksia kuten ruttoa tai HIV:ää, tai teknologisia vallankumouksia, jotka ovat muuttaneet elämäämme perustavanlaatuisesti.
Mutta tällä kertaa haasteet ovat monimutkaisempia ja ennen kaikkea maailmanlaajuisempia. Ei riitä, että yksi maa vähentää päästöjään tai säätelee AI:ta. Koko maailma on osallistuttava, ja heti nyt.
Johtopäätös: Loppu ei ole enää myytti
Asiantuntijat ovat samaa mieltä: jos jatkamme kuten nyt, maailmanloppu ei ole enää kysymys “jos”, vaan “milloin”. Tapahtuuko se vuonna 2040, 2100 vai myöhemmin, riippuu tekemistämme valinnoista seuraavina vuosina. Ei pelkästään ylimmällä tasolla, vaan myös omassa käytöksessämme.
Ennakointi energian, teknologian, terveyden ja tiedon kanssa voi tehdä eron. Vaikka uhkakuvat ovat totta, ne eivät ole vielä väistämättömiä. Mutta kello tikittää – ja nopeammin kuin koskaan.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
