Kuitenkin useissa tutkimuksissa on osoitettu, että veriryhmäsi saattaa kertoa jotain terveydestäsi. Lääkärit ja tiedemiehet ovat vuosien ajan tehneet tutkimuksia veriryhmien ja tiettyjen sairauksien riskin välisestä suhteesta. Ja nyt näyttää siltä, että yksi veriryhmä yhdistetään yleisesti alhaisempaan syöpäriskiin.
Mitä veriryhmät oikeastaan ovat?
Jokaisella on veriryhmä, joka perustuu tiettyihin proteiineihin punasolujesi pinnalla. Tunnetuin luokittelu on ABO-veriryhmäjärjestelmä, jossa on neljä pääryhmää: A, B, AB ja O.
Lisäksi tarkastellaan reesustekijää (positiivinen tai negatiivinen), mikä on esimerkiksi tärkeää verensiirroissa tai raskauden aikana.
Veriryhmä O – ‘suojaava’ veriryhmä?
Useiden tieteellisten tutkimusten mukaan ihmisillä, joilla on veriryhmä O, on yleisesti hieman pienempi riski sairastua tiettyihin syöpätyyppeihin verrattuna muihin veriryhmiin. Esimerkkeinä voidaan mainita mahalaukun syöpä, haimasyöpä ja suolistosyöpä. Harvardin ja National Cancer Instituten tutkijoiden mukaan ero ei ole suuri, mutta tilastollisesti merkitsevä.
Esimerkiksi Journal of the National Cancer Institute -julkaisussa esitettiin tutkimus, jossa veriryhmiin A tai AB kuuluvilla oli kohonnut riski sairastua mahalaukun syöpään verrattuna veriryhmään O. Tämä johtuu muun muassa veriryhmän ja immuunijärjestelmän välisestä vuorovaikutuksesta, Helicobacter pylori -bakteerista (joka usein liittyy mahalaukun syöpään) ja tulehdusherkkyydestä.
Miksi jotkut veriryhmät ovat alttiimpia?
Kyse on pitkälti siitä, miten keho reagoi ulkoisiin uhkiin. Tietyt veriryhmät, kuten A ja AB, näyttävät olevan alttiimpia kroonisille tulehduksille ja tietyille bakteereille, jotka voivat edistää syöpää.
Lisinä selityksinä ovat geneettiset tekijät, jotka yhdessä veriryhmän kanssa vaikuttavat siihen, miten keho tunnistaa ja torjuu syöpäsoluja.
Toinen selitys liittyy immuunijärjestelmän toimintaan. Ihmisillä, joilla on veriryhmä O, näyttää olevan hieman voimakkaampi puolustusreaktio tietyille viruksille ja bakteereille, jotka liittyvät syöpään, kuten HPV (ihmisen papilloomavirus) ja Helicobacter pylori.
Mitkä syöpätyypit ovat eniten tutkittu suhteessa veriryhmään?
- Mahalaukun syöpä: Veriryhmään A kuuluvilla on kohonnut riski, erityisesti jos heillä on myös H. pylori -infektio.
- Haimasyöpä: Tutkimuksissa on osoitettu kohonnut riski veriryhmillä A, B ja AB verrattuna O:een.
- Ruokatorvisyöpä: Myös tässä veriryhmät A ja AB ovat riskiryhmässä.
- Suolistosyöpä: Joissakin tutkimuksissa on osoitettu lievästi kohonnut riski veriryhmällä B.
Kuitenkin, veriryhmä yksin ei määritä riskiäsi. Elämäntapasi, perinnöllisyys, ruokavalio, liikunta, tupakointi, alkoholinkäyttö ja ympäristötekijät vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Mitä voit tehdä itse, riippumatta veriryhmästäsi?
Et voi muuttaa veriryhmääsi, mutta voit vaikuttaa muihin riskitekijöihin. Riippumatta verityypistäsi, on suositeltavaa noudattaa seuraavia elämäntapoja:
- Syö paljon vihanneksia, hedelmiä ja kuituja
- Vältä prosessoitua lihaa ja sokeripitoisia juomia
- Liiku säännöllisesti
- Rajoita alkoholia ja älä tupakoi
- Pidä yllä terve paino
- Osallistu ajoissa seulontoihin, jos kuulut riskiryhmään
Vaikka veriryhmä O saattaa tilastollisesti olla ‘suojaavampi’, se ei tarkoita, että olisit automaattisesti turvassa. On tärkeää olla valppaana oireiden suhteen, elää terveellisesti ja pysyä hyvin informoituna.
Mitä tiede sanoo vielä veriryhmistä?
Veriryhmiä tutkitaan myös muiden sairauksien, kuten sydänsairauksien, diabeteksen ja jopa koronaviruksen, yhteydessä. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että veriryhmään O kuuluvat ovat hieman vähemmän alttiita COVID-19:n vakaville komplikaatioille. Toisaalta veriryhmä O on herkempi tietyille verenvuoto-ongelmille.
Kyseessä on siis monimutkainen tekijöiden yhteispeli. Tutkijat eivät ole vielä läheskään valmiita tutkimaan veriryhmien roolia lääketieteessä. Mutta yksi asia on varma: veriryhmäsi kätkee taakseen enemmän kuin luulitkaan.
Lopuksi
Viestimme on selvä: ihmisillä, joilla on veriryhmä O, näyttää olevan hieman parempi suoja tietyiltä syöpätyypeiltä, mutta se ei tarkoita, että muut veriryhmät olisivat tuomittuja. Riskit ovat suhteellisen pieniä, ja ehkäisyllä on paljon suurempi rooli kuin geneettisellä alttiudella.
Pidä siis hyvää huolta itsestäsi, käy säännöllisesti tarkastuksissa ja ole tietoinen kehosi antamista signaaleista. Sillä olipa sinulla veriryhmä A, B, AB tai O – ehkäisy on aina parempi kuin hoito.
Haluatko tietää mikä veriryhmäsi on? Testauta se yksinkertaisella verikokeella lääkärilläsi tai veripankissa. Tieto omasta kehosta on ensimmäinen askel kohti terveellisempää elämää.
Veriryhmätutkimuksen merkitys kasvaa, koska se voi antaa tietoa henkilökohtaisista terveysriskeistäsi.
Lääkärit käyttävät tätä tietoa yhä useammin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden paremmin sovittamiseksi. Vaikka veriryhmä itsessään ei aiheuta sairautta, se voi auttaa kartoittamaan esimerkiksi tietyille infektioille, sydän- ja verisuonitaudeille tai syövälle altistumisriskiä paremmin.
Tämän tiedon avulla hoidot ja elämäntapaohjeet voidaan räätälöidä tarkemmin yksilökohtaiseen tarpeeseen.
Lisäksi se kannustaa ihmisiä pohtimaan terveyttään tietoisemmin ja toimimaan ajoissa mahdollisten ongelmien merkkejä huomatessaan. Veriryhmätutkimus on siis arvokas väline yksilölliselle terveydenhuollolle.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
