Kehomme on kiehtova tuotos miljoonien vuosien evoluutiosta. Vaikka elämme arkeamme usein ajattelematta sitä, ne biologiset prosessit, jotka ovat muovanneet meitä, ovat todellakin ihmeellisiä. Aikaisista simpanssin kaltaisista esivanhemmistamme nykyihmiseen, evoluutiomme on ollut huomattava matka.
Mielenkiintoinen esimerkki tästä on jänne, joka on yhteydessä vanhaan lihakseen, musculus palmaris longukseen. Tämä lihas oli ennen välttämätön eläimille, jotka käyttivät kyynärvarsiaan liikkumiseen, kuten apinat ja makit. Jänne antoi heille voimaa ja joustavuutta heilua oksalta toiselle.
Ihmisillä tämä jänne on nykyään paljon vähemmän merkittävässä osassa. Riippuvuutemme tästä lihaksesta on kadonnut elinympäristömme ja liikkumistapamme muutosten myötä. Tämä on johtanut siihen, että musculus palmaris longus puuttuu kokonaan joiltakin ihmisiltä.
Tutkimusten mukaan 10–15 prosentilla ihmisistä tätä jännettä ei enää ole. Tämä on selvä esimerkki siitä, kuinka kehomme mukautuu uusiin olosuhteisiin. Se osoittaa, että evoluutio on jatkuva prosessi, jopa nykyään, kun emme enää ole riippuvaisia sellaisista fyysisistä mukautuksista.
Maaeläimet, kuten gorillat, ovat menettäneet musculus palmaris longuksen toiminnon jo aikaisemmin. Koska ne eivät enää heilu oksalta toiselle, tällä lihaksella ei ole enää käytännön hyötyä. Ihmisillä näemme vastaavan kehityksen, joka todistaa, että kehomme jatkaa mukautumista.
Tämän jänteen katoaminen osoittaa, kuinka evoluutiomuutokset tapahtuvat sukupolvien ajan. Vaikka nämä muutokset tapahtuvat asteittain ja usein huomaamatta, ne vaikuttavat lopulta koko väestön anatomiaan. Tämän jänteen puuttumisella ei kuitenkaan ole negatiivista vaikutusta ihmisten päivittäiseen toimintaan.
Haluatko tietää, onko sinulla vielä musculus palmaris longuksen jänne ranteessasi? Se on helppo testata. Aseta kyynärvarsi tasaisesti siten, että kämmen on ylöspäin. Kosketa pikkusormea peukaloon ja nosta kättä hieman. Katso sitten ranteesi keskikohtaa.
Jos näet selvän nauhamaisen jänteen, sinulla on vielä jänne. Jos et näe mitään, kuulut pieneen ryhmään ihmisiä, joilta tämä jänne puuttuu. Molemmat tilanteet ovat normaaleja eikä niillä ole vaikutusta terveyteesi tai kykyysi suorittaa arkipäivän tehtäviä.
On mielenkiintoista, että tämä jänne oli kerran elintärkeä selviytymisen kannalta, mutta on nyt lähes tarpeeton. Se korostaa, kuinka kehomme on jatkuvassa kehityksessä. Missä jänne oli kerran välttämätön liikettä ja voimaa varten, nykyaikaisella ihmisellä ei ole enää käyttöä tälle anatomiselle rakenteelle.
Tämä musculus palmaris longuksen esimerkki näyttää, kuinka kehomme voi olla peili evolutiiviselle historiallemme. Se osoittaa myös, kuinka muutokset elinympäristössämme ja elämäntavassamme voivat vaikuttaa tulevien sukupolvien fyysisiin ominaisuuksiin, vaikka emme olisi siitä suoraan tietoisia.
Vaikka tämän jänteen katoaminen ei vaikuta dramaattiselta muutokselta, se on hienovarainen muistutus evoluution voimasta. Pienet mukautukset, kuten tämä, antavat näkemyksen siitä, kuinka sopeudumme lajinamme aikamme haasteisiin ja ympäröivään maailmaan.
Maailmamme on muuttunut dramaattisesti verrattuna siihen, missä esi-isämme elivät. Kehomme pysyy kuitenkin suurelta osin samana. Tarpeettomien rakenteiden, kuten musculus palmaris longuksen, katoaminen osoittaa, että evoluutio jatkuu, vaikka emme aina huomaa sitä suoraan.
Nämä muutokset tapahtuvat monien sukupolvien aikana. Nykyajan tiede antaa meille kuitenkin mahdollisuuden tutkia ja ymmärtää näitä prosesseja. Se on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä, kuinka kehomme jatkaa mukautumistaan, vaikka maailma muuttuu niin paljon esi-isiemme ajoista.
Musculus palmaris longuksen evoluutio on kiehtova esimerkki siitä, kuinka kehomme muuttuu jatkuvasti. Se osoittaa, kuinka pysymme yhteydessä menneisyyteemme, samalla kun sopeudumme tulevaisuuteen. Nämä prosessit korostavat ihmisen evoluution dynamiikkaa ja joustavuutta.
On edelleen vaikuttavaa ajatella, että kehomme on jatkuvasti liikkeessä, sekä fyysisesti että evolutionaarisesti. Havaitsemalla pieniä muutoksia, kuten tämä jänne, saamme paremman käsityksen omasta biologiastamme ja siitä jatkuvasta matkasta, jonka teemme lajina.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
