Monet vanhemmat tunnistavat tämän: lapsi, joka tulee yhtäkkiä pahoinvoivaksi autossa. Tai joku, joka ei tunne oloaan hyväksi lentokoneessa. Tämä tunnetaan liikuntapahoinvointina, myös matkapahoinvointina. Verkossa liikkuu kaikenlaisia vinkkejä tämän estämiseksi. Ajattele laastaria vatsalle tai pumpulia korvaan. Jotkut ihmiset sanovat jopa, että heidän lääkärinsä on antanut heille nämä keinot. Mutta toimivatko nämä ratkaisut oikeasti? Kysyimme nenä-, kurkku- ja korvalääkäri Raymond van de Bergiltä, joka on tasapaino-ongelmien asiantuntija.
Monille perheille kesäloma on taas nurkan takana. Tämä tarkoittaa pitkiä ajomatkoja Ranskaan, Espanjaan tai muihin maihin. Valitettavasti nämä automatkat eivät aina ole hauskoja. Etenkään jos lapsella tai aikuisella on pahoinvointia. Siksi ihmiset etsivät keinoja, jotka voivat auttaa. Sosiaalisessa mediassa esiintyy mitä hullumpia ratkaisuja. Pumpulia korvaan siihen puolelle, jolla et kirjoita, tai kaksi laastaria ristin yli navan. Jotkut vanhemmat vannovat niiden nimeen. Mutta mitä lääketiede sanoo tästä?
Mitä tapahtuu kehossasi?
Van de Bergin mukaan on aivan normaalia, että ihmiset tuntevat olonsa sairaaksi liikkeen vuoksi. Kehomme on tottunut tiettyihin tilanteisiin. Kun yhtäkkiä liikumme ilman että itse ohjaamme sitä, meiltä menee tasapaino. Aivot yrittävät jatkuvasti ymmärtää, mitä tapahtuu. Ne käyttävät siihen silmiä, korvia ja jalkoja. Jos nämä kaikki antavat erilaisia signaaleja, aivot eivät enää ymmärrä tilannetta.
Kuvittele istuvasi paikallaan autossa. Silmäsi näkevät penkin ja ajattelevat, että olet paikoillasi. Mutta tasapainoelimesi tuntee liikettä. Tämä sekaannus häiritsee aivojasi. Jotkut ihmiset saavat sitten päänsärkyä tai tulevat pahoinvoiviksi. Toiset eivät koe lainkaan vaivaa. Lapset ja ihmiset, joilla on migreeni, ovat herkempiä. Silti periaatteessa kuka tahansa voi tulla matkapahoinvointiseksi.
Toimivatko suositut keinot?
Monet vanhemmat yrittävät kaikkea auttaakseen lastaan. Joskus he saavat kuulla, että pumpuli korvassa tekee ihmeitä. Toiset liimaavat laastareita vatsalle. Van de Berg kuitenkin sanoo, ettei näissä ole mitään lääketieteellistä logiikkaa. Hän kutsuu sitä hölynpölyksi. Pumpuli ei edes kosketa tasapainoelintäsi. Se sijaitsee syvällä luussa, tärykalvon takana. Pumpuli ei voi siis siihen vaikuttaa.
Laastarit navalla eivät myöskään vaikuta fyysisesti. Kuitenkin jotkut ihmiset huomaavat eron. Miten tämä on mahdollista? Van de Bergin mukaan se liittyy odotuksiin. Jos ajattelet, että tulet sairaaksi, niin usein myös käy. Tätä kutsutaan Pavlovin-reaktioksi. Keho muistaa aiemmat kerrat, jolloin olit pahoinvoiva. Tämä aiheuttaa jo vatsanväänteen ennen matkaan lähtöä. Mutta jos ajattelet laastarin auttavan, tunne voi kadota. Tätä kutsutaan plasebo-vaikutukseksi. Uskot, että se toimii, joten tunnet olosi myös oikeasti paremmaksi.
Lapsilla tämä vaikutus on vielä voimakkaampi. Siksi Van de Berg suosittelee, ettei sanota laastareiden tai pumpulin ‘auttavan sairastumista vastaan’. Silloin se muuttuu temppuiluksi heidän päässään. Ja jos he eivät sitten sairastukaan, se johtuu usein rentoutumisesta ja häiriötekijöistä. Ei itse laastarista tai pumpulista.
Mikä sitten oikeasti auttaa?
Onneksi on myös asioita, jotka todella auttavat matkapahoinvointiin. Van de Berg antaa käytännön vinkkejä, jotka ovat tieteellisesti perusteltuja. Ensinnäkin: jos voit itse ajaa, tee se. Ajaminen auttaa aivojasi ymmärtämään paremmin, mitä tapahtuu. Näin tulet vähemmän helposti pahoinvoivaksi.
Et voi ajaa? Istu sitten etupenkillä. Siellä näet paremmin, minne olet menossa. Tämä auttaa aivojasi ennakoimaan liikettä. Jos istut takana, valitse keskipaikka. Silloinkin näet enemmän eteenpäin kuin sivusta.
Syömisen merkitystä ei myöskään kannata unohtaa. Älä lähde matkaan tyhjällä vatsalla, mutta älä myöskään syö liian rasvaista ruokaa. Esimerkiksi leipä hilloineen on hyvä valinta. Myös raikas ilma autossa on tärkeää. Lämpö tekee sinut nopeammin pahoinvoivaksi. Avaa siis ikkuna tai käytä ilmastointia. Tee siitä hieman viileämpää kuin normaalisti.
Onko sinulla sähköauto? Kiihdytä rauhallisesti ja jarruta hitaasti. Nopeat liikkeet aiheuttavat enemmän hämmennystä aivoissasi. Yritä myös valita reittejä, joissa on paljon moottoriteitä. Vuoristotiet tai mutkaiset polut pahentavat asiaa.
Älä katso matkan aikana puhelinta tai tablettia. Älä siis myöskään lue kirjaa. Katso mieluummin ulos. Jos et tosiaan voi olla ilman näyttöä, kokeile iPhonen ‘Vehicle Motion Cues’ -toimintoa. Se voi mahdollisesti auttaa, vaikka sitä ei olekaan vielä todistettu.
Jos olet lentokoneessa tai lautalla? Silloin on myös viisaita valintoja. Varmista, että olet syönyt jotain. Valitse lentokoneessa ikkunapaikka siiven kohdalta. Se liikkkuu vähiten. Suurella lautalla voit istua parhaiten keskellä kantta. Pienessä veneessä paras paikka on rauhallisimpana moottorin luona.
Kärsitkö todella paljon?
Jotkut ihmiset tulevat silti jatkuvasti pahoinvoiviksi, huolimatta kaikesta. Siinä tapauksessa voit ottaa matkapahoinvointitabletin. Ne tekevät tasapainoelimestäsi vähemmän herkän. Näin ärsykkeet tulevat vähemmän voimakkaasti. Haittapuolena on, että ne tekevät sinut uneliaaksi. Älä siis ota niitä, jos sinun on itse ajettava. Jos lapsellasi on paljon vaivaa, keskustele asiasta lääkärin kanssa.
Hyvä uutinen on, että monet ihmiset kasvavat siitä pois. Van de Berg selittää, että aivosi tottuvat liikkeisiin iän myötä. Tasapainojärjestelmästä tulee vähemmän herkkä vuosien varrella. Opit tiedostamatta käsittelemään tunnetta. Aivan kuten tanssija oppii jättämään huomioimatta huimauksen paljon harjoitellessaan. Joten onko sinulla nyt paljon vaivaa? On suuri todennäköisyys, että se helpottaa muutaman vuoden kuluttua.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
