Dementian Varhainen Tunnistaminen

Joka kymmenes minuutti[joku] Suomessa saa dementian diagnoosin. Suurin osa näistä ihmisistä kärsii Alzheimerin taudista. Tämän sairauden riski kasvaa iän myötä. Tämä korostaa dementian varhaisen havaitsemisen tärkeyttä. Eräs erityinen unihäiriö nähdään mahdollisena varhaisen varoituksen merkkinä.

Alzheimerin taudissa hermosolujen väliset yhteydet aivoissa tukkeutuvat proteiinikertymillä, joita kutsutaan plakeiksi. Tämä johtaa vähitellen siihen, että yhä vähemmän hermosoluja on aivoissa käytettävissä. Tämän seurauksena potilaat menettävät kykynsä ajatella selkeästi ja muistaa, ja ajan myötä itsenäinen elämä ilman apua tulee mahdottomaksi.

Huonon unen ja dementian välinen yhteys

Vaikka Alzheimerin tarkka syy ei ole vielä täysin selvinnyt, tutkijat epäilevät, että useat tekijät vaikuttavat, kuten geneettinen alttius, haitalliset ympäristötekijät ja jopa ientulehdukset. Yhä selvemmin on kuitenkin käymässä ilmi, että tietyt oireet liittyvät Alzheimerin tautiin. Tutkijat ovat löytäneet huomattavan korrelaation unihäiriöiden ja dementiariskin välillä. “Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health” -koulun tutkimus osoitti, että huono unenlaatu voi kasvattaa Alzheimerin riskiä. Tämän vahvistivat myös “Stanford University” ja “Washington Medical School” -tutkimukset.

Näiden tutkimusten tulokset eivät tarkoita, että unihäiriöt aiheuttaisivat suoraan Alzheimerin, tai että kaikki joilla on univaikeuksia, kehittäisivät dementian. Silti kohonnut riski tekee lääkärit valppaiksi. “Jos voimme selventää unen roolia dementian kehittymisessä, voimme mahdollisesti tunnistaa interventioita, jotka voivat viivyttää taudin alkamista tai jopa estää sen,” selittää tutkija Matthew P. Pase.

Erityinen unihäiriö varoitusmerkkinä

Vuonna 2017 kanadalaiset tutkijat tekivät tutkimuksen eri unihäiriöiden ja dementiaan liittyvän riskin välisestä suhteesta. Heidän yllättävä löytönsä oli, että tietty unihäiriö voi jo 15 vuotta ennen Alzheimerin diagnoosia merkitä kohonnutta riskiä sairauteen. Häiriö, jota he tutkivat, koskee ihmisiä, jotka liikkuvat rajusti REM-unessaan, kuten lyövät tai potkivat, ja joskus jopa putoavat sängystä.

REM-uni kattaa noin neljänneksen kokonaisuniajasta ja sille on ominaista nopeat silmien liikkeet suljettujen silmäluomien alla (REM = “rapid eye movement” eli nopeat silmänliikkeet). REM-unihäiriöistä kärsivät liikkuvat unensa mukaisesti. Tutkijat osoittivat, että ihmisillä, joilla on tämä häiriö, on 80-100 prosenttia suurempi riski neurodegeneratiiviseen sairauteen, kuten Parkinsonin tautiin tai dementiaan. Nämä ovat kuitenkin suhteellisia lukuja; ne eivät tarkoita, että jokainen jolla on tämä unihäiriö, kehittyisi dementiaksi.

Toinen tutkimus, joka julkaistiin “Neurology”-lehdessä, vahvisti myös REM-unen vaikutuksen Alzheimerin kehittymiseen. Tutkimuksessa tutkittiin 321 osallistujaa, joiden keski-ikä oli 61 vuotta, ja se paljasti, että ihmisillä, joilla oli vähemmän REM-unta, oli korkeampi dementiaan liittyvä riski. Riski kasvoi, jos osallistujat viettivät alle 20 prosenttia uniajastaan REM-vaiheessa tai tarvitsivat yli 90 minuuttia saavuttaakseen tämän vaiheen.

Näiden havaintojen vaikutus

Näiden tutkimustulosten arvo piilee erityisesti siinä, että tutkijoilla on nyt selkeä lähtökohta jatkotutkimuksille. Tämä tarjoaa toivoa tavoista tunnistaa Alzheimerin tauti varhaisessa vaiheessa ja mahdollisesti hoitaa se ennen kuin tauti on edennyt pitkälle.

Varhaisen diagnoosin merkitys

Dementia, erityisesti Alzheimer, ilmenee useina oireina, jotka tekevät päivittäisestä elämästä yhä vaikeampaa. Tämä vaihtelee lisääntyvästä unohtelusta ja puhevaikeuksista sekavuuteen ja persoonallisuuden muutoksiin. Myöhemmissä vaiheissa potilaat voivat myös kärsiä harhakuvitelmista, inkontinenssista ja agnosiasta (kyvyttömyydestä tunnistaa läheisiä henkilöitä).

Varhainen diagnoosi voi olla ratkaiseva taudin kululle. “Alzheimer Nederland” korostaa, että terapian varhainen aloittaminen voi parantaa näkymiä: “Suunniteltaessa Alzheimerin diagnoosia, hoito tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lääkkeet, jotka voivat hidastaa taudin kulkua, toimivat parhaiten alussa.”

Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden rooli

Nyt kun tiede saa yhä enemmän tietoa dementian ensimmäisistä merkeistä, on ratkaisevan tärkeää olla tietoinen mahdollisista varoitusmerkeistä, kuten unihäiriöistä. Näiden merkkejen varhainen tunnistaminen ja käsitteleminen voi paitsi pidentää potilaan elämää, myös parantaa elämänlaatua merkittävästi.

Dementian vaikutus on valtava, ei ainoastaan henkilölle, joka siitä kärsii, vaan myös heidän perheelleen ja läheisilleen. Siksi on tärkeää, että lääkärit, tutkijat ja suuri yleisö tekevät yhteistyötä löytääkseen keinoja tämän invalidisoivan taudin torjumiseksi.

Johtopäätös

Dementian riski voi näkyä vuosia etukäteen, muun muassa erityisten univaikeuksien muodossa. Olemalla valppaana näiden varhaisten merkkien suhteen, voimme toivottavasti parantaa taudin vastaista taistelua ja pidentää elämää.

Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!