Monet vanhemmat tunnistavat tämän: lapsen syntymän jälkeen parisuhteesi muuttuu. Keskittyminen siirtyy toisistaan huolehtimiseen, organisointiin ja selviytymiseen. Siitä lähtien kun minä, Norah (35), olen tullut äidiksi, seksielämästäni on tuskin mitään jäljellä. Mieheni Marcus (37) ja minä olimme kerran intohimoinen pari, mutta nyt tunnen lähinnä väsymistä eikä lainkaan tarvetta läheisyyteen. “Rakastan häntä valtavasti, mutta en ajattele seksiä.”
Seksi tuntuu velvollisuudelta
Ensimmäisen lapsemme syntymän jälkeen libidoni katosi kokonaan. Kehoni ei tuntunut enää omaltani. Kaikki oli kipeää, olin aina väsynyt ja menin joka ilta aikaisemmin nukkumaan kuin Marcus. Hän ymmärsi sen ja oli kärsivällinen. Mutta muutaman kuukauden kuluttua hän alkoi kysyä kysymyksiä.
Yritimme vielä muutaman kerran, mutta lähinnä siksi, että halusin tulla raskaaksi toisesta lapsestamme. Se ei tuntunut siltä, mitä itse todella halusin.
Nyt, toisen lapsen kanssa, tuo vähäisestäkin tarpeesta on tullut täysin poissaoleva. Päiväni koostuvat huolehtimisesta ja järjestelyistä. Siihen mennessä, kun lapset nukkuvat, olen täysin uupunut. Marcus puolestaan kaipaa juuri läheisyyttä. Hän tuntee itsensä hylätyksi ja jollain tavalla ymmärrän senkin. Mutta en vain pysty.
Hän ajattelee, että se johtuu hänestä
Alussa Marcus pysyi kärsivällisenä. Hän sanoi tietävänsä, että se on väliaikaista ja että selviämme siitä yhdessä. Mutta viime aikoina olen tuntenut hänen turhautumisensa kasvavan. Hän yrittää olla painostamisen sijaan, mutta yhtäkkiä hän kysyy kysymyksiä, kuten: “Pidätkö minua vielä viehättävänä?”
Se sattuu, koska se ei johdu hänestä. Marcus tekee edelleen aloitteita sängyssä, mutta yleensä teeskentelen nukkuvani. Ei siksi, etten haluaisi häntä, vaan koska minulla ei ole energiaa torjua häntä. Ja siitä tunnen syyllisyyttä.
Olemmeko vielä rakastavaisia vai vain kämppiksiä?
Etäisyys meidän välillämme kasvaa koko ajan. Toimimme hyvänä tiiminä lapsille, mutta pariskuntana tunnemme itsemme enemmän kämppiksiksi kuin rakastavaisiksi. Tiedän, että meidän pitäisi tehdä asialle jotain, mutta en tiedä miten.
Marcus ajattelee, että minun pitäisi vain pakottaa itseni siihen, mutta niin se ei toimi minulle. Olemme sopineet suunnittelevamme useammin treffi-iltoja, jotta näkisimme toisemme taas kumppaneina emmekä vain vanhempina. Mutta edes se ei onnistu. Minun on vaikea löytää aikaa itsellenikään, puhumattakaan siitä, että tuntisin itseni taas seksikkääksi.
Rakastan Marcusta, mutta olen kadottanut itseni äitiydessä. Ja rehellisesti sanottuna en tiedä, miten sen löydän takaisin.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!