Vilkkaassa kaupunginosassa asuu Jeroen (33), joka on jo muutaman vuoden ajan viihtynyt alueella erinomaisesti. Kadun ilmapiiri on yleensä ystävällinen, asukkaat tervehtivät toisiaan ja vaihtavat silloin tällöin muutaman sanan. Jeroen tunsi olonsa kotoisaksi asuinalueella eikä ollut tähän asti juurikaan huolissaan mistään. Silti hänen suhteensa yhteen naapuriin muuttui täysin, tavalla jota hän ei olisi koskaan voinut ennakoida.
Kaikki alkoi siitä, kun Jeroen ja hänen tyttöystävänsä päättivät vaihtaa wifi-salasanansa. Tyttöystävä oli lukenut netistä, että se on järkevää tehdä säännöllisesti turvallisuussyistä. Vanha salasana oli melko yksinkertainen – ‘12345’ – joten he päättivät, että oli aika keksiä jotain vahvempaa.
Seuraavana päivänä ovikello soi. Naapuri seisoi ovella erikoisen kysymyksen kanssa: “Hei Jeroen, onko teillä sattumalta wifi-ongelma? Koska minun internetini lakkasi yhtäkkiä toimimasta.” Jeroen oli hetken aikaa ymmällään. Hän kysyi, olisiko naapuri mahdollisesti kärsinyt katkoksen omalta nettipalveluntarjoajaltaan.
Mitä sitten tapahtui, oli hänelle täysi yllätys. “Ei, minulla ei ole internet-palveluntarjoajaa. Käytän teidän wifiä,” vastasi naapuri ikään kuin se olisi ollut maailman luonnollisin asia. Kävikin ilmi, että hän oli käyttänyt Jeroenin internetyhteyttä luvatta jo yli vuoden ajan, ilman koskaan saatua lupaa.
‘Hyvät naapurit auttavat toisiaan, eikö?’
Naapuri katsoi Jeroenii ymmärtämättömänä, kun tämä reagoi järkyttyneenä tunnustukseen. “Hyvät naapurit auttavat toisiaan, eikö niin? Sitä varten naapurustot ovat,” hän sanoi kohautellen olkapäitään. Hänestä vaikutti itsestään selvältä, että naapureiden kesken jaetaan internet, jos asutaan vierekkäin.
Jeroenille tämä oli kuitenkin selkeä rajan ylitys. Hän yritti rauhallisesti lopettaa keskustelun tekemällä selväksi, ettei aio jakaa uutta salasanaa. “Ei, en aio antaa sinulle sitä. Ehdottomasti en,” hän vastasi päättäväisesti.
Tämä vastaus ei miellyttänyt. Naapuri puuskahti puolen minuutin mittaiseen kirosanatulimyrskyyn. Sitten hän kääntyi vihaisena ja marssi kotiinsa. Jeroen jäi seisomaan järkyttyneenä. Mitä piti olla yksinkertainen turvallisuustoimenpide, osoittautui naapurisodan alkusoitoksi.
Vihamielistä toimintaa neljällä renkaalla ja ikkunoilla
Ei mennyt kauaa, kun tarina sai ikävän käänteen. Kun Jeroen aamulla käveli kohti autoaan, hän huomasi, että auto oli kananmunan peitossa. Myös hänen ikkunoilleen oli heitelty kananmunia. Vaikka ei ollut varsinaista todistusaineistoa, oli Jeroenille selvää, kuka oli teon takana. Tapahtumien ajankohta ja aiemman konfliktin eskalaatio viittasivat selvästi yhteen suuntaan: hänen naapuriinsa. Kiusan alkanut riita salasanasta päätyi puhtaaseen vandalismiin.
Jeroenille oli päivänselvää: hänen rajansa oli ylitetty. Näyttääkseen kantansa humoristisella tavalla, hän nimesi wifi-verkkonsa uudelleen huomionarvoisesti: ‘Regeljeeigeninternetbuurman’. Ei väkivaltaa tai kohtaamista, vaan selkeä viesti pienen digitaaliselta eleeltä.
Ei paluuta hyvään naapuruuteen
Tapauksen jälkeen suhde Jeroeniin ja hänen naapuriinsa on jäähtynyt pysyvästi. Ystävällisiä tervehdyksiä tai satunnaisia keskusteluja kadulla ei enää ole. Naapuri on sittemmin järjestänyt oman internet-yhteytensä, mutta luottamuksen rikkoutuminen säilyy. Jeroenille on selvää, ettei hän enää anna yllättää itseään. Wifi on paremmin suojattu, eikä naapureille enää anneta pääsyä, ellei molemminpuolinen kunnioitus ole läsnä.
Lähde
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
