Raskaus ei ole itsestäänselvyys. Ei turhaan sanota, ettei vauvaa oteta, vaan saadaan. Joskus se ei vain onnistu. Tähän voi olla monia syitä, kuten Melissalla* (33).
Hän ei valitettavasti voinut tulla raskaaksi luonnollisella tavalla. Paljon verta, hikeä, kyyneleitä ja hoitoja myöhemmin tämä oli todellisuus, johon hänen ja kumppaninsa piti oppia toimeen tulemaan. Lopulta Melissa ehdotti kälylleen, Amylle*, että hänestä tulisi sijaisäiti. Jotain, joka ei mennyt suunnitelmien mukaan.
Adoptoiminen tai sijaisäiti
Pitkän ja kuluttavan prosessin jälkeen minun ja mieheni täytyi valitettavasti hyväksyä karu todellisuus, etten koskaan voisi kantaa omia lapsia. Jotain, mikä ei ollut helppoa, mutta päätimme silti yrittää. Tutkimme sekä adoptointia että sijaisäitiyttä, jotta voisimme toteuttaa lapsettomuustoiveemme.
Käly
Kälyni Amy on naimisissa mieheni veljen kanssa ja sai kuulla suunnitelmistamme. Hän ehdotti heti, että hänestä tulisi sijaisäiti meille. Hänellä on itsellään kolme lasta ja kaikki raskaudet ovat sujuneet ongelmitta. Meillä oli alun perin epäilyksiä, mutta hän teki hyvän huomion. Myös appivanhempani olivat haltioissaan, mikä lisäsi painetta sanoa “kyllä”. Loppujen lopuksi suostuimme, luonnollisesti eleestä liikuttuneina.
Hormonihoito
Amy joutui valmistautumaan inseminointiin. Siihen käytettiin munasolujani ja mieheni siittiöitä. Se olisi siis todella meidän lapsemme, mutta kälyni kantamana. Hormonihoito meni hyvin, mutta Amy valitti useista sivuvaikutuksista. Koko perhe, mukaan lukien me, auttoi häntä hänen omien lastensa hoidossa ja vei heitä usein kouluun, majoitti heitä jne. Ei mennyt kauankaan, kun Amy tuli raskaaksi.
Raskauden oireet
Jo raskauden aikana hänellä oli pian vaikeaa aamupahoinvointia ja selkäkipuja. Kaikki oireet, joita hänellä ei ollut aikaisempien raskauksien aikana, mutta kiitollisina autimme häntä tietysti jälleen. Täytyy myöntää, että kaikki tuntui kuitenkin vähän “oudolta”.
Oudot asiat
Tämän jälkeen Amy alkoi käyttäytyä oudosti. Hän osallistui vauvakuvaussessioon, jossa kuvattiin koko meidän laajennettu perheemme. Hän latasi kaikki nämä kuvat Facebookiin ja päivitti säännöllisesti raskaudestaan, kutsuen vauvaamme “hänen pieneksi kasviksensa”. Ei mennyt kauan, kun tuli loppumaton Facebook-päivitys, jossa hän kuvaili tarkasti raskautensa ja kertoi, kuinka sijaisäidit ansaitsevat erityishuomiota äitienpäivänä.
Vauvabileet
Nyt hän vaatii yhteisiä vauvabileitä. Yritin varovasti selittää hänelle, että haluaisin kerran olla huomion keskipisteessä ja että tulevaa äitiyttäni tulisi juhlia. Hänellä on ollut omat vauvabileensä. Minulle alkaa tuntua siltä, että vauvaa ei tunnusteta minun lapsekseni, vaan hänen.
Imetys
Lisäksi hän “vaatii” imettää vauvaamme. Tämä tapahtuu tietysti pumpun avulla, mutta olen ilmoittanut hänelle, että valitsemme korvikkeen. Hän sanoi, että alkaisi silti pumputa maitoa, jos muutan mieleni, mutta haluaa ihokontaktia vauvan kanssa maidontuotannon käynnistämiseksi.
Kumppani
Kerroin miehelleni, miltä minusta tuntuu, mutta hänestä olen vain kiukkuinen. Hänen mielestään minun tulisi olla vain kiitollinen siitä, että hän antaa meille elämämme lahjan. Silti minulla on tämä kalvava tunne. Miten hän tulee käyttäytymään, kun vauva syntyy?
*Tämän artikkelin nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Mitä sinä tekisit Melissan tapauksessa? Jaa se kanssamme kommenteissa!
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
