Mandy oli aina ajatellut, että lemmikki tekisi hänen elämästään täydellisen. Uskollinen kumppani, joka toisi lämpöä ja seuraa hänen kodikkaaseen kotiinsa, joka oli täynnä kasveja, kirjoja ja auringonvaloa. Kun hän päätti adoptoida kissan, se tuntui unelman toteutumiselta. Silti kaikki meni toisin kuin odotettiin. Hänen tarinansa osoittaa, että rakkaus eläimiin ei aina riitä harmoniseen suhteeseen lemmikin kanssa.
Päätöksen ottaa kissa kotiinsa Mandy ei tehnyt kevyesti. Jo kuukausia ajatus oli pyörinyt hänen mielessään. Hän oli aina rakastanut eläimiä, ja ajatus pehmeästä, kehräävästä kumppanista antoi hänelle lämpimän tunteen. Eläinsuojassa hän kohtasi leikkisän kissanpennun, joka heti valloitti hänen sydämensä. Heidän välillään synkkasi välittömästi, kuin he olisivat olleet toisilleen tarkoitetut.
Kotona seikkailu alkoi iloisesti. Kissanpentu oli elinvoimainen, kiipesi hänen syliinsä ja toi elämää taloon. Silti tuo energia muuttui pian levottomuudeksi. Kissa naukui taukoamatta, vaati jatkuvasti huomiota ja seurasi häntä kaikkialle. Vapaus, johon Mandy oli tottunut kotonaan, tuntui yhtäkkiä kadonneen. Kissan läsnäolo tuntui vähemmän seuralta ja enemmän jatkuvalta velvollisuudelta.
Rentoutumisen sijaan lemmikki toi stressiä. Mandy tunsi itsensä uupuneeksi huolehtiessaan eläimestä, samalla kun hänellä oli myös kiireinen elämänsä. Hän ei ollut arvannut, että kissan omistaminen voisi olla niin intensiivistä. Tasapaino antamisen ja saamisen välillä katosi, ja hänen kotinsa tuntui yhtäkkiä vähemmän kodilta.
Hän häpesi tunteitaan. Miten jokin, mitä hän niin kovasti halusi, saattoi tuntua yhtäkkiä niin ahdistavalta? Mandy huomasi, että rakkaudestaan huolimatta eläimiä kohtaan, hän ei ollut valmis siihen päivittäiseen vastuuseen, mitä lemmikki tuo mukanaan. Kissan jatkuva tarve törmäsi hänen tarpeeseensa rauhalle ja tilalle.
Monien pohdintojen ja ympäristönsä kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen hän teki rohkean päätöksen palauttaa kissa takaisin eläinsuojaan. Tunnekuohu oli suuri, mutta hän tunsi, että se oli paras ratkaisu heille molemmille. Eläinsuojan työntekijät rauhoittelivat häntä. Joskus ei vain synkkaa, eikä siinä ole mitään hävettävää. Hän sai tukea ja ymmärrystä, jotain mitä hän juuri sillä hetkellä kipeästi kaipasi.
Seuraukset eivät olleet helppoja. Mandy kamppaili syyllisyyden ja epäilysten kanssa. Olisiko hänen pitänyt yrittää kovemmin? Olisiko hänen pitänyt nopeammin tajuta, että se ei toimi? Silti kokemus antoi hänelle arvokkaita näkemyksiä. Hän oppi, että itsetuntemus on tärkeämpää kuin hyvät aikomukset. Lemmikki ei ole heräteostos, vaan olento, joka tarvitsee rakkautta ja vakautta.
Vaikka hän yhä usein kaipaa pientä kissaansa ja toivoo, että sillä menee nyt hyvin, hän tietää tehneensä oikean ratkaisun. Hänen sydämensä on tarpeeksi suuri päästämään irti siitä, mikä ei toimi. Ja juuri tuo oivallus on tehnyt hänestä vahvemman. Hän on oppinut olemaan rehellinen itselleen, ja se on ehkä tärkein oppitunti kaikista.
Tulevaisuudessa Mandy ei sulje pois uuden lemmikin ottamista. Mutta silloin hän miettii tarkkaan, punnitsee tarpeitaan ja katsoo kriittisesti, mikä eläin todella sopisi hänen elämäntyyliinsä. Hän haluaa välttää sen, että hänen hyvät aikomuksensa johtaisivat jälleen pettymykseen, sekä itselleen että eläimelle.
Mandyn tarina on tunnistettava monille, jotka joskus impulsiivisesti tai kaipuusta ottivat lemmikin kotiinsa. Se alleviivaa, miten tärkeää on asettaa vastuu ja itsetuntemus etusijalle adoptiota ajatellessa. Ei jokainen suhde ole oikea, ja se on ihan ok. Lopulta on parempi valita rehellisyys kuin jäädä tilanteeseen, joka ei tee ketään onnelliseksi.
Se osoittaa voimaa myöntää, että jokin ei toimi, miten hyvää tarkoittavaa se olikin. Mandy ei epäonnistunut—hän oppi. Ja se ansaitsee kunnioitusta. Oletko sinä koskaan joutunut tekemään tällaisen vaikean päätöksen lemmikin kanssa? Jaa kokemuksesi Facebookissa ja osallistu keskusteluun. Joskus viisaus piilee enemmän irtipäästämisessä kuin kiinnipitämisessä.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
