Hiljaisessa lähiössä asuu Gert, 52-vuotias mies, joka monien muiden ihmisten tavoin pitää puutarhaansa äärimmäisenä rentoutumispaikkana. Gertille tämä tarkoittaa ennen kaikkea yhtä asiaa: grillaamista.
Onpa sitten kesä tai vasta kevätauringon ensimmäiset säteet, Gert on aina sillä tuulella, että grillissä on lihaa. Mutta kaikki ympärillä olevat eivät jaa tätä intohimoa grilliruokaa ja ulkoilmaa kohtaan.
Gertin naapuri, nainen, joka on asunut viereisessä talossa jo vuosia, on toistuvasti valittanut Gertin grillien savusta ja hajusta.
Gertille tämä ei kuitenkaan ole syy muuttaa suunnitelmiaan. “Haluan vain grillata puutarhassani”, hän sanoo päättäväisesti. “Mitä voin tehdä sille, että se häiritsee häntä?”. Se on minun puutarhani.”
Gertin grilliperinne
Gert on aina rakastanut grillaamista. Se ei ole hänelle vain ruoanlaittotapa, vaan elämäntapa. “Se alkaa siitä, kun menen aamulla kauppaan hakemaan lihaa”, Gert sanoo hymyillen.
“Haistan bratwurstin ja kananrinnan tuoksun ja tiedän: tänään tulee kaunis päivä.” Puutarha on hänelle paikka, jossa hän voi hemmotella itseään, jossa hän voi olla ystäviensä kanssa ja jossa hän tuntee olevansa todella elossa.
“Grillaaminen on minulle rentoutumista”, Gert sanoo. “Kyse ei ole vain ruoasta, vaan hauskuudesta, ulkona olemisesta, oluesta ja hyvästä lihapalasta ystävien kanssa.”
Gert ei vain sytytä grilliä. Ei, hänelle kaiken on oltava kunnossa. Oikeasta lihasta täydelliseen marinadiin, Gert ei tee mitään puoliksi.
“Kun grillaan, haluan sen olevan hyvää”, hän selittää. “Haluat, että kaikki pitävät siitä, mutta myös nauttivat siitä, mitä olet itse valmistanut.” Paikalliset asukkaat, erityisesti hänen naapurinsa, näyttävät kuitenkin olevan toista mieltä.
Naapurin valitus
Gertin naapuri on asunut naapurissa jo vuosia. Hän on hiljainen nainen, joka työskentelee usein puutarhassaan, mutta aina tietynlaisella etäisyydellä. Gert on aina pitänyt häntä mukavana naisena, vaikka elämäntyylissä onkin selvä ero.
Mikäli Gert mieluummin sytyttää grillin, hänen naapurinsa valitsee rauhan ja hiljaisuuden. “Hän on kysynyt minulta useaan otteeseen, ettenkö grillaisi vähän harvemmin”, Gert sanoo. “Mutta en vain voi tehdä sitä, se on osa elämääni.”
Gertin saamat valitukset koskevat usein savun pääsyä hänen taloonsa ja hajun leviämistä puutarhaan. “Hän sanoo, ettei voi nauttia omasta puutarhastaan, kun minulla on grilli päällä”, Gert sanoo.
Tilanne on nyt johtanut useaan otteeseen keskusteluihin heidän välillään. “Hän pyysi minua eräänä päivänä harkitsemaan grillin käyttöä vain tiettyinä aikoina”, Gert sanoo. “Mutta minusta se meni vähän liian pitkälle.”
Miksi sopeuttaisin elämäni yhden ihmisen takia?” Gert ymmärtää, että naapuri saattaa kokea sen ärsyttäväksi, mutta hänelle on käsittämätöntä, miksi naapuri haluaa rajoittaa hänen nautintoaan puutarhasta. “Kun istun ulkona ystävieni kanssa nauttimassa grilliruoasta, olen todella onnellinen. Silloin ei aloita ajattelemaan muita, joita se voisi häiritä”, hän selittää.
Elämäntyylien törmäys
Gert ja hänen naapurinsa vaikuttavat monella tapaa kahdelta täysin erilaiselta ihmiseltä. Siinä missä Gert nauttii vapaudesta ja viihtyisästä grillaamisesta, naapurin vaimo arvostaa rauhaa ja hiljaisuutta. Tämä elämäntyylien ero ei ole poikkeus.
Monien ihmisten on vaikea sopeutua toisten tapoihin. Tässä tapauksessa on kyse puutarhasta, joka on joillekin ilon paikka ja toisille epämukavuuden lähde.
“Ymmärrän kyllä, että hänellä on erilainen näkemys”, Gert sanoo. “Mutta minulla ei ole aikomustakaan muuttaa elämääni hänen mielikseen. Jos tilanne jatkuu tällaisena, jatkan vain grillaamista.”
Naapurusto ja konflikti
Jännitteet eivät ole tuntuvia vain Gertin ja hänen naapurinsa välillä. Kadulla useat asukkaat kuulevat Gertin säännöllisesti sytyttämästä grillistä. Gertin mukaan monet naapuruston asukkaat ovat itse asiassa innostuneita hänen grillauksestaan.
“On muutamia, jotka tulevat auttamaan valmisteluissa tai tulevat mukaan oluelle”, hän sanoo. Silti on yksi naapuri, joka ilmaisee tyytymättömyytensä kerta toisensa jälkeen. “Luulen, että hän ei vain ymmärrä, mitä tämä merkitsee minulle”, Gert sanoo.
“Jokaisella on oma tapansa rentoutua, ja minulle se on grillaaminen. Miksi minun pitäisi luopua siitä?”
Tässä näyttää olevan kyse klassisesta tapauksesta, jossa on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on “normaalia” käyttäytymistä naapurustossa. Joillekin grillin ääni on merkki sosiaalisuudesta ja vapaudesta, toisille se on rauhan häirintää.
Tässä konfliktissa unohdetaan usein se, että kaikilla on erilainen tapa nauttia vapaa-ajastaan. Gert ei siis tunne syyllisyyttä grillaamisestaan. “Hän tuskin voi vaatia minua sopeuttamaan elämääni hänen vuokseen vain siksi, että hän ei halua savuja puutarhaansa.”
Ratkaisu: keskitie?
Gert mietti kyllä tapoja päästä ratkaisuun, mutta toistaiseksi keskitietä näyttää olevan vaikea löytää.
“Ehdotin, että grillaus tehtäisiin vähemmän kiireisinä aikoina, mutta en aina halua sitä. Joskus haluan vain sytyttää grillin spontaanisti”, hän sanoo. “Ymmärrän, että se häiritsee häntä, mutta en myöskään halua, että nautintoni riippuu aina hänen toiveistaan.”
Näyttää siltä, että Gert on päättänyt olla muuttamatta elämäntapaansa, vaikka se tarkoittaakin, ettei naapuri ole siitä aina iloinen. “Haluan vain grillata puutarhassani, kuten olen aina tehnyt”, hän sanoo. “Se on minulle kaikkein tärkeintä.”
Jää nähtäväksi, miten tämä konflikti kehittyy, mutta toistaiseksi Gertille on selvää: hänen puutarhansa, hänen grillinsä, hänen sääntönsä. Halusi naapuri siitä sitten tai ei.
