Nimeni on Freya, olen 31-vuotias ja tällä hetkellä kuusi kuukautta raskaana ensimmäisestä lapsestamme. Minun pitäisi olla erittäin onnellinen, ja usein olenkin, mutta jokin asia vaivaa minua suuresti. Mieheni, Julian, näyttää pitävän tärkeämpänä sitä, että “kaikki alhaalla” pysyy kauniina ja tiukassa kunnossa kuin minun oma palautumiseni tai terveyteni synnytyksen jälkeen.
Muutama viikko sitten istuimme yhdessä sohvalla ja keskustelimme synnytyksestä. Kerroin hänelle, että olen hermostunut, mutta luotin siihen, että kehoni tekee, mitä tarvitaan. Sitten hän sanoi yllättäen: “Miksi et valitse vain keisarileikkausta? Silloin kaikki pysyy alhaalla kauniissa järjestyksessä.”
Olin aivan hämmästynyt. Kuinka hän saattoi sanoa jotain sellaista? Eikö se ole puhtaan itsekästä? “Sehän on inhottavaa ja itsekästä,” ajattelin heti. Keisarileikkaus ei ole helppo toimenpide, ja sen toipuminen on paljon raskaampaa kuin luonnollisen synnytyksen. Kuinka hän saattoi ehdottaa sellaista, ottamatta huomioon, mitä minun pitää kestää?
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Julian sanoo tällaisia asioita. Hän usein kommentoi kehoani ikään kuin se olisi objekti, joka täytyy pitää täydellisenä. “Tiedän jo nyt, että jos minua pitää ommella synnytyksen jälkeen, hän kysyy, voisiko sinne laittaa yhden ylimääräisen tikin. Siten kaikki on taas mukavan ‘tiukkaa’,” sanoin ystävälleni. Tuntuu siltä, että hänellä ei ole lainkaan kunnioitusta sille, mitä raskaus ja synnytys tekevät keholleni.
En todellakaan ymmärrä, kuinka hän voi olla niin tunteeton. Odotamme yhdessä lasta, ja sen pitäisi tuoda meidät lähemmäksi toisiamme. Sen sijaan tunnen vain vihaa ja pettymystä. Kuinka hän voi kohdella tunteitani ja kehoani näin?
Minulla on nyt valtava dilemma edessäni. Kuinka puhun tästä hänen kanssaan ilman, että se päätyy riitaan? Hän ei näytä ymmärtävän, kuinka raskas keisarileikkaus on tai mitä hänen kommenttinsa tekevät minulle. Pitäisikö minun suhtautua tähän kovemmin, vai yrittää selittää hänelle rauhallisesti, miksi tämä on niin loukkaavaa?
Olisi mielenkiintoista kuulla, onko muilla naisilla kokemuksia vastaavasta. Kuinka käsittelette kumppania, jolla on tällaisia itsekkäitä odotuksia? Tunnen oloni yksinäiseksi ja epävarmaksi. Onko kellään neuvoja minulle?
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!