Uusi seikkailu ulkomailla

Uusi seikkailu ulkomailla kuulostaa monille unelmalta. Uusia kokemuksia, eri kulttuuri ja raikas alku. Femkelle (26) tuo unelma tuli todeksi, kun hän päätti muuttaa Ranskaan. Hän oli innoissaan, mutta pian hän huomasi haasteen, johon ei ollut varautunut: jatkuva vieraalla kielellä puhuminen.

Suuri askel uuteen elämään

Femke on aina rakastanut Ranskaa. Lomilla hän nautti ranskalaisesta tunnelmasta, ruoasta ja kielestä. Kun hän sai muutama vuosi sitten mahdollisuuden muuttaa Ranskaan, hän ei epäröinyt hetkeäkään. Hän muutti pieneen kylään Lyonin lähelle ja aloitti innoissaan uuden elämänsä.

“Ajattelin, että sopeutuisin nopeasti,” hän kertoo. “Olin opiskellut ranskaa koulussa ja pärjäsin siinä melko hyvin. Mutta kun asuin täällä, huomasin vasta kuinka erilaista on kommunikoida koko päivä vieraalla kielellä.”

Aluksi hän piti sitä jännittävänä ja hauskana. Hän harjoitteli ranskaa naapureiden kanssa, teki ostoksia paikallisissa kaupoissa ja yritti seurata keskusteluja. Mutta parin kuukauden jälkeen hän alkoi tuntea itsensä väsyneeksi ja turhautuneeksi.

Aina tarkkana oleminen

Mikä Femkeä väsytti eniten, oli se, että hän ei koskaan tuntenut oloaan täysin rentoutuneeksi keskusteluissa. “Hollanniksi voin puhua ajattelematta. Mutta ranskaksi minun on oltava jatkuvasti tarkkana, mietittävä oikeita sanoja ja yritettävä ymmärtää kaikki,” hän selittää.

Yksinkertaisissa asioissa, kuten ostosten tekemisessä tai lääkärissä käynnissä, se sujui vielä jotenkin. Mutta syvällisemmissä keskusteluissa, kuten työstä tai henkilökohtaisista aiheista, hän tunsi usein epävarmuutta. “Keskusteluissa minulta puuttuu joskus nyanssi. Äidinkielelläni voin sanoa tarkalleen mitä tarkoitan, mutta ranskaksi tuntuu aina siltä, että valitsen juuri ne väärät sanat.”

Myös sosiaaliset tilanteet olivat hankalia. “Ryhmässä puhuminen on usein nopeaa ja jokaisella on oma aksenttinsa. Sillä hetkellä kun olen ymmärtänyt, mistä keskustellaan, aihe on jo vaihtunut.”

Kulttuurierot ja yksinäisyys

Kielimuurin lisäksi Femke huomasi myös kulttuurierot, joihin hänen piti tottua. “Ranskalaisilla on erilainen tapa kommunikoida. He puhuvat paljon toistensa päälle, tekevät harvemmin suoria huomautuksia ja käyttävät joskus huumoria, jota en heti ymmärrä,” hän sanoo.

Tämä sai hänet joskus tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi. Hollannissa hän oli aina saanut helposti ystäviä, mutta Ranskassa kesti kauemmin ennen kuin hän sai todellista yhteyttä ihmisiin. “Olen luonteeltani melko sosiaalinen, mutta täällä uskalsin vähemmän aloittaa keskusteluja. Pelkäsin tekevän virheitä tai ettei minua ymmärrettäisi hyvin.”

Joskus hän tunsi olonsa yksinäiseksi. Etenkin päivinä, jolloin hän oli erityisen väsynyt ja hänen päänsä ei enää toiminut ranskaksi. “Silloin kaipasin vain keskustelua hollanniksi, ilman pyrkimystä ilmaista itseäni hyvin.”

Kuinka Femke pärjää

Onneksi Femke löysi keinoja selvitä näistä haasteista. Hän päätti ottaa ylimääräisiä ranskantunteja, jotta olisi varmempi keskusteluissa. Hän myös katsoi ranskalaisia elokuvia ja luki kirjoja ranskaksi sanavarastonsa laajentamiseksi.

Lisäksi hän oppi olemaan lempeämpi itselleen. “Aluksi olin hyvin ankara itselleni ja halusin puhua täydellistä ranskaa. Nyt hyväksyn, että virheiden tekeminen kuuluu asiaan eikä kaikkea tarvitse aina ymmärtää.”

Hän etsi myös yhteyttä muihin ulkomaalaisiin Ranskassa. “Löysin ryhmän hollantilaisia, jotka asuvat täällä myös. On mukavaa puhua välillä omaa kieltä ja jakaa kokemuksia.”

Hiljalleen Femke tuntee olonsa yhä enemmän kotoisaksi. “Olen ymmärtänyt nyt, että on normaalia, että vie aikaa tuntea olonsa todella mukavaksi uudella kielellä. Ja tiedän, että se tulee ajan myötä helpottamaan.”

Uusi koti, mutta joskus vaivalla

Maahanmuutto on suuri seikkailu, mutta se tuo mukanaan myös haasteita. Femkelle kielimuuri oli yksi suurimmista esteistä. “En koskaan ajatellut, että jatkuva vieraalla kielellä puhuminen olisi näin uuvuttavaa,” hän sanoo.

Silti hän ei kadu valintaansa. “Ranska tuntuu yhä enemmän kodilta. Nautin elämästä täällä ja tiedän, että ranskani tulee ajan myötä paranemaan.”

Hänen neuvonsa muille, jotka muuttavat ulkomaille? “Ole kärsivällinen ja älä ole liian ankara itsellesi. On normaalia tehdä virheitä ja tuntea itsensä joskus epävarmaksi. Lopulta opit yhä enemmän ja se helpottuu.”

Vaikka hän joskus kaipaa rentoa keskustelua hollanniksi, hän tietää saavansa arvokkaan kokemuksen. “Se on vaikeaa, mutta tekee myös vahvemmaksi. Ja se on kaiken sen arvoista.”

Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!