Kasvatuksen ja lapsenhoidon maailmassa roihahti kiivas keskustelu australialaisen kasvatusekspertin ja kirjailijan Deanne Carsonin lausunnon jälkeen. Hän esitti, että vanhempien tulisi harkita, pyytävätkö he vauvoiltaan lupaa vaippojen vaihtoon.
Vaikka tämä ehdotus aiheutti paljon närkästystä, Carson selittää, että hänen visionsa pohjautuu ‘suostumuskulttuurin’ luomiseen jo varhaisimmassa iässä.
Carson teki huomattavan lausuntonsa ABC News -lähetyksessä, joka käsitteli suostumuslakeja. Hän totesi, että vanhempien tulisi opettaa vastavuoroisen kunnioituksen ja viestinnän ilmapiiriä, vaikka vaikuttaisi siltä, että vauva ei vielä pysty vastaamaan.
Hänen mukaansa ei ole tarkoitus, että vauva kirjaimellisesti suostuu, vaan että annetaan tilaa kehonkielelle ja katsekontaktille, mikä luo perustan aktiiviselle viestinnälle. Carson selittää: “Odottaessasi hetkeksi katsekontaktia tai merkkiä reaktiosta, annat lapsen tietää, että hänen reaktionsa on tärkeä.”
Hänen kommenttinsa ei jäänyt huomaamatta ja johti kiivaaseen palautteeseen, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Jotkut pitivät ajatusta naurettavana: “Muistan, että sanoin ennen vain ‘Aika vaihtaa vaippa!’ tai jotain vastaavaa.
Mutta pyytääkö vauvalta lupaa? Tämä on todella liikaa,” kirjoitti eräs käyttäjä. Toinen lisäsi: “Kun vauva itkee, koska vaippa on täynnä, se on heidän tapansa osoittaa, että vaippa tarvitsee vaihtamista. Mikä maailmassa on vialla?”
Toiset olivat huolissaan ajatuksen käytännöllisyydestä. Joku kommentoi: “Ja jos he sanovat ‘ei’, jätämmekö heidät istumaan likaisessa vaipassa ja vaippaihottumassa?” Tällaiset reaktiot heijastavat laajempaa epäröintiä lapsen suostumuksen käsitteen käytäntöönpanoon näin nuorella iällä.
Mutta kaikki eivät olleet erimielisiä Carsonin kanssa. Oli myös ihmisiä, jotka arvostivat hänen ‘suostumuskulttuurin’ näkökohtaa, erityisesti koska se edistää lapsen kunnioitusta ja vahvistaa itsetuntoa. “Tuon idean tukeminen on täysin järkevää – antaa lapsille aikaa käsitellä, mitä tapahtuu. Kyse on keskustelun aloittamisesta, joka usein koetaan vaikeaksi,” kirjoitti eräs tukahduttavassa vastauksessa.
Katie Russell, Rape Crisis England & Wales -järjestön puheenjohtaja, tuki Carsonia ja selvensi, että hänen argumenttinsa ydin on positiivisten tapojen opettamisessa. “Kyse on siitä, että vanhemmat oppivat olettamattomasti lastensa suostumuksen ja opettavat heille, että heillä on oikeuksia omaan kehoonsa,” Russell toteaa.
Myös kasvatusvalmentaja Julie Romanowski korostaa, että se ei koske yksinomaan vaippojen vaihtoa, vaan ajatusta, että vanhemmat harkitsevat luvan pyytämistä fyysisissä vuorovaikutuksissa. “Kysyä lapselta halataanko sen sijaan, että vaatittaisiin, osoittaa kunnioitusta lasta kohtaan, ikään katsomatta. Se on kunnioittavin tapa käsitellä kenenkään kehoa ja henkilökohtaista tilaa,” Romanowski sanoo.
Reaktioiden vyöryn jälkeen Carson koki tarvetta selittää kantaansa edelleen New Matilda -sivustolla. Hän totesi, että negatiivisten ja jopa loukkaavien viestien virta ylitti hänet.
Carsonin mukaan hänen tavoitteenaan ei ole vaatettaa vanhempia hankkimaan vauvan suostumus jokaiselle terveyteen ja hygieniaan liittyvälle toiminnalle, mikä ei ole käytännöllistä tai tarpeellista. Hän haluaa kannustaa vanhempia luomaan avoimen viestinnän ilmapiirin kasvatuksessa.
“Tavoitteena ei ole hankkia vauvan suostumus jokaiseen vaipanvaihtoon,” hän kirjoitti. “Terveys- ja turvallisuusasioissa jotkut asiat eivät ole neuvoteltavissa.
Mutta kun lapsille näytetään, kuinka hoito näissä tilanteissa toimii, he oppivat varhain, mitä huolellisuus ja kunnioitus tarkoittavat. Näin suostumuksen antamisen taidot tulevat itsestäänselviksi heidän päivittäisissä vuorovaikutuksissaan.
Carsonin kaltaiset asiantuntijat puolustavat kasvatuslähestymistapaa, jossa vastavuoroinen kunnioitus, avoin viestintä ja suostumus ovat keskiössä, jopa nuoresta iästä lähtien. Vaikka ajatus saattaa vaikuttaa vallankumoukselliselta tai liioiteltulta, sillä on ehdottomasti etuja lasten kehitykselle.
Lapset, jotka kasvavat ympäristössä, jossa heidän mielipiteitään ja kehoaan kunnioitetaan, kehittävät usein vahvemman minäkuvan ja ymmärtävät paremmin, kuinka aikuisina voivat asettaa ja noudattaa omia rajojaan.
Pienillä arjen askelilla, kuten tietoinen vaipanvaihdon ilmoittaminen, vanhemmat voivat edistää itsevarman ja tietoisen sukupolven muodostumista.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
