Nykyaikaisessa yhteiskunnassa tatuoinnit ja lävistykset ovat tulleet yhä näkyvämmiksi. Silti niistä käydään edelleen keskustelua erityisesti työmarkkinoilla.
Huolimatta siitä, että kehotaiteen hyväksyntä on lisääntynyt, ihmiset, joilla on erottuvia tatuointeja, kokevat edelleen usein ennakkoluuloja. Yhdysvaltalaisen TikTok-vaikuttajan Ashin kokemus on tästä tuskallisen räikeä esimerkki.
Ash, joka työskentelee vaikuttajan työnsä ohella myös Uber Eats -kuljettajana, kertoi hiljattain tarinansa TikTokissa. Videolla, jota on nyt katsottu yli kahdeksan miljoonaa kertaa, hän kertoi, kuinka hänet hylättiin TJ Maxxin työpaikassa.
Hänen mukaansa hänen tatuoinnillaan oli tässä ratkaiseva rooli. Vaikka hän sai hylkäävän vastauksen automaattisen sähköpostin kautta, Ash päätti tiedustella asiaa yritykseltä. Virallinen syy oli, että muilla hakijoilla oli enemmän kokemusta. Ash ei silti päässyt eroon vaikutelmasta, että hänen ulkonäkönsä oli todellinen syy.
“Se ei voi olla sattumaa”, hän sanoi TikTok-videollaan. “Vain koska minulla on tatuointeja, ei se tarkoita, ettenkö voisi olla hyvä työntekijä? En todellakaan ymmärrä sitä.” Seurasi paitsi pettymys, myös vihamielisten kommenttien tulva.
Monet arvostelivat hänen ulkonäköään. Jotkut kutsuivat hänen tatuointejaan “karmiviksi” tai “demonisiksi”, kun taas toiset ehdottivat, että hänen pitäisi vain työskennellä sirkuksessa tai Halloween-kaupassa. Eräässä kommentissa, joka keräsi yli 200 000 tykkäystä, todettiin: “Lol, pelottelet lapsia.”
Haastattelussa Daily Star -lehdelle Ash kertoi, etteivät julmat kommentit muuta häntä. “TikTok-käyttäjät voivat olla todella julmia”, hän sanoi. “Mutta en anna heidän muuttaa minua minimipalkkatyöhön. Tulen toimeen ihan hyvin sillä, mitä teen nyt.” Huolimatta siitä, että Ash hylättiin TJ Maxxilta, hän pärjää jakelupalveluista saaduilla tuloillaan ja toiminnallaan vaikuttajana. Hänelle hylkäys ei ole katastrofi, mutta se tuo esiin ne sitkeät ennakkoluulot, joita yhä esiintyy ihmisiä kohtaan, joilla on body artia.
Ash myöntää, että yritykset pyrkivät luomaan tietynlaisen imagon, ja työntekijöitä pidetään usein organisaation käyntikorttina. Silti hän pahoittelee, etteivät työnantajat ole arvostaneet hänen taitojaan ja persoonallisuuttaan. “Minua arvostellaan ulkonäköni perusteella, eikä niin saisi tapahtua”, hän korostaa.
Ashin tilanne ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Maailmanlaajuisesti on lukemattomia tarinoita ihmisistä, jotka jäävät ilman unelmiensa työpaikkaa, koska heidän ulkonäkönsä ei sovi perinteiseen kuvaan. Vaikka tatuoinnit ja lävistykset ovat yhä hyväksytympiä monilla aloilla, tietyillä aloilla, kuten vähittäiskaupassa ja rahoitusalalla, pidetään edelleen kiinni konservatiivisista standardeista ammattimaisuuden ja edustavuuden suhteen.
Ash uskoo, että on muutoksen aika. “Elämme vuotta 2024. Ihmisten pitäisi varmasti olla jo päässyt yli tällaisista pinnallisista arvosteluista”, hän sanoo. “Tunnen niin monia fiksuja ja luovia ihmisiä, joilla on tatuointeja ja lävistyksiä.”
Heidän ulkonäkönsä ei vähennä heidän lahjakkuuttaan tai työetiikkaansa.” Hänen mukaansa työnantajien on katsottava pintaa syvemmälle ja otettava huomioon monimuotoisuus kaikissa muodoissaan, myös ulkoisessa ilmaisussa.
Interressantti Ash on parhaillaan poistattamassa yhtä huomiota herättävimmistä tatuoinneistaan – hämähäkkiä otsassaan – laserilla. Mutta ei siksi, että hän olisi katunut. “Vaihdan sen vain johonkin muuhun”, hän sanoo ilmavasti.
“Ne ovat minun valintojani, enkä kadu niitä.” Ashille tatuoinnit ja lävistykset ovat tapa ilmaista luovuuttaan ja persoonallisuuttaan. Hän uskoo, että tätä itseilmaisun muotoa ei pitäisi pitää epäammattimaisena vaan pikemminkin positiivisena ja aitona.
Tarinallaan Ash haluaa paitsi jakaa omia kokemuksiaan, myös avata laajempaa keskustelua työpaikkojen hyväksymisestä ja monimuotoisuudesta. Hän toivoo, että työnantajat pitäytyisivät vähemmän tiukasti perinteisissä käsityksissä siitä, miltä “ammattimaisen” työntekijän pitäisi näyttää. “Työnantajien on katsottava ensivaikutelmaa pidemmälle. Työ, jota teet, kertoo paljon enemmän kuin se, miltä näytät”, Ash sanoi.
Hän korostaa, että hän ei muuta ulkonäköään sopiakseen mihinkään tiettyyn lokeroon. “Jos yritys ei voi hyväksyä minua sellaisena kuin olen, en halua työskennellä siellä”, hän sanoo päättäväisesti. Ashille aitous on tärkeämpää kuin mukautuminen odotuksiin, jotka eivät vastaa sitä, kuka hän todella on.
Keskustelu tatuoinneista ja lävistyksistä työpaikoilla on edelleen ajankohtainen. Vaikka jotkut yritykset ja alat ovat muuttumassa osallistavammiksi, syvään juurtuneiden ennakkoluulojen murtamiseksi on selvästi vielä paljon tehtävää. Ashin kaltaiset tarinat auttavat lisäämään tietoisuutta tästä asiasta ja tekevät selväksi, että henkilön ulkonäkö ei kerro juuri mitään hänen kyvyistään, työmoraalistaan tai ammattitaidostaan.
Ash jatkaa tarinansa jakamista negatiivisista reaktioista huolimatta. Hän uskoo edelleen itseilmaisun voimaan ja monimuotoisuuden arvoon. “Ihmisten on aika laajentaa näkemyksiään”, hän sanoo. “Monimuotoisuus tarkoittaa myös erilaisten tyylien ja valintojen hyväksymistä. Kaikkien ei tarvitse sopia samaan muottiin.”
Hänen viestinsä on selvä: tatuoinnit eivät tee kenestäkään vähemmän kyvykästä. Päinvastoin, ne tekevät ihmisestä ainutlaatuisen. Ja tämä ainutlaatuisuus ansaitsee paikkansa, myös työpaikalla.
