Hetki, jolloin Corinne ja minä päätimme muuttaa Espanjaan, ei ollut spontaani päätös. Koko elämämme olemme olleet todellisia nautiskelijoita, mutta myös kovia työntekijöitä. Kaikkien näiden vuosien uurastuksen ja säästämisen jälkeen tulee vihdoinkin hetki, jolloin voimme pian jäädä eläkkeelle, ja haluamme todella nauttia siitä ajasta, joka meillä vielä on. Kuitenkin viime vuosina tuntuu siltä, että olemme ajautuneet uuteen työhön, ilman palkkaa, mutta vastuussa seitsemän lapsenlapsen hoidosta.
Kolmen mahtavan lapsen kanssa – Sandra (42), Mark (39), ja Lisa (37) – olemme eläneet siunattua elämää, mutta viime vuosina heidän odotuksensa meistä isovanhempina ovat nousseet melkoisesti. Jokaisella heistä on lapsia, ja yhteensä se tarkoittaa, että olemme seitsemän lapsenlapsen isovanhempia. Vaihdamme viikoittain vuoroja Tom (9), Femke (7), Luca (6), Emma (5), Finn (4), Isa (3), ja pikku Maxin (1) hoitamisessa. Maanantaista perjantaihin on aina joku lapsenlapsista, joka tuodaan meille.
Älkää ymmärtäkö väärin; rakkautemme lapsenlapsiamme kohtaan on valtava. Kuitenkin jatkuva hoitovastuu on joskus raskasta, ja iässä, jossa ajattelimme vihdoin ottaa rauhallisemmin, se tuntuu kokopäivätyöltä.
Lastemme odotukset
Lapsemme eivät ole koskaan ilmaisseet odotuksiaan selkeästi, mutta on itsestään selvää, että he luottavat meihin. Heillä on kiire töidensä kanssa, ja on tietysti edullisempaa, jos isovanhemmat pitävät huolta pienokaisista sen sijaan, että investoitaisiin kalliiseen lastenhoitoon. Ja ymmärrämme sen. Yhdistimme itsekin aikanaan työn ja lastemme hoidon, mutta emme koskaan odottaneet, että päätyisimme vanhoilla päivillämme vastaavaan tilanteeseen.
Säännöllisesti yritimme Corinnen kanssa tehdä asiasta puheenaiheen. Mutta joka kerta kun yritimme ottaa askeleen taaksepäin, saimme reaktioita kuten: ”Olettehan te kotona?” tai ”Lapset ovat hulluna teihin.” Ja vaikka rakkaus on molemminpuolista, se ei tarkoita, että voimme aina olla valmiina.
Unelmamme: Espanja
Paljon pohdittuamme ja puhuttuamme päätimme, että oli muutoksen aika. Meille on tärkeää nauttia eläkepäivistämme ilman lastenhoidon tuomia päivittäisiä vastuita.
Ratkaisu tuli yhä selkeämmäksi: muuttaa Espanjaan, maahan, jota olemme ihailleet jo vuosia ja josta olemme aina haaveilleet. Löysimme pienen kodikkaan talon Andalusiasta, jossa voimme nauttia auringosta, rauhasta ja vapaudesta, jota olemme aina itsellemme luvanneet.
Lastemme reaktiot
Kertoessamme lapsillemme suunnitelmistamme, he olivat järkyttyneitä. Sandra ja Lisa olivat pettyneitä ja tunsivat itsensä melkein petetyiksi: ”Kuinka voitte tehdä tämän?” he kysyivät närkästyneinä. Mark oli hiljaa, mutta oli selvää, ettei hänkään ollut täysin tyytyväinen. Pysymme kuitenkin päätöksessämme. On meidän aikamme nauttia elämästä, ilman lastenhoidon velvoitteita.
Vapauden kaipuu
Muutto Espanjaan ei tarkoita sitä, ettemme enää haluaisi nähdä lapsenlapsiamme. Päinvastoin, toivomme, että he tulevat tapaamaan meitä Espanjaan ja nauttimaan yhdessä kanssamme. Kaipaamme kuitenkin myös vapauttamme, ilman velvollisuutta olla jatkuvasti saatavilla hoitajina, sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti.
Uusi luku Espanjassa
Haluamme nyt muokata elämäämme ja Espanja vaikuttaa täydelliseltä paikalta siihen. Se tuntuu uudelta luvulta, jossa meillä on päärooli ja vihdoin saamme kokea kaipuun rauhasta ja vapaudesta, jota olemme niin kauan odottaneet.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
