Jokainen, joka elää yhdessä kissan kanssa, tietää, että nämä eläimet ovat ainutlaatuinen yhdistelmä leikkisyyttä, itsenäisyyttä ja omalaatuisuutta. Monet kissanomistajat tunnistavat hetken, jolloin heidän lemmikkinsä, näennäisesti ilman syytä, yhtäkkiä antaa pienen puraisun. Ei niin kovaa, että se satuttaisi kunnolla, mutta tarpeeksi, että miettii: mitä hän sillä tarkoittaa?
Kissat purevat monista eri syistä. Joskus se tapahtuu leikin aikana, kun niiden innostus kasvaa ja ne eivät enää kykene hillitsemään luonnollisia metsästysvaistojaan. Nämä leikkisät puraisut ovat yleensä harmittomia, mutta voivat tulla yllättäen. Erityisesti nuorilla kissoilla tämä käytös on yleistä, koska ne vielä tutkivat rajojaan. Onkin tärkeää opettaa ne ajoissa, että ihmiskädet eivät ole leluja.
Toinen yleinen syy puremiseen on kiintymyksen ilmaisu. Jotkut kissat antavat pieniä, pehmeitä ‘rakkaudenpuremisia’, kun ne tuntevat olonsa mukavaksi. Näitä voi esiintyä esimerkiksi silitettäessä tai kun kissa makaa sylissä ja kehrää. Kissa-asiantuntija Samantha Bell Best Friends Animal Societysta toteaa, että se voi olla myös hienovarainen tapa sanoa: ”Pidän tästä, mutta kohta riittää.” Purema ei tällöin ole aggressiivisuuden merkki, vaan ennemminkin rajan asettaminen.
Ylikiihottuminen on toinen yleinen syy, joka esiintyy säännöllisesti. Kissat voivat olla herkkiä liialliselle huomiolle, kosketukselle tai melulle. Kun niiden aistit ylikuormittuvat, ne saattavat osoittaa sen lyhyellä puraisulla. Kiinnitä huomiota merkkeihin kuten heiluvaan häntään, vapisevaan ihoon tai litteisiin korviin; nämä voivat olla merkkejä siitä, että tauko olisi tervetullut.
Jotkut puremat ovat reaktioita stressiin tai pelkoon. Jos kissa tuntee olonsa uhatuksi—esimerkiksi kovien äänien, vieraiden ihmisten tai äkillisen liikkeen vuoksi—se voi purra itsepuolustuksena. Tällaisissa tapauksissa käytös ei ole viestinnän muoto, vaan vaistonvarainen reaktio uhkaan.
Purema voi myös olla merkki siitä, että jokin on fyysisesti vialla. Jos normaalisti rauhallinen kissa alkaa yhtäkkiä purra, se voi viitata kipuun tai epämukavuuteen. On tällöin viisasta ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, jotta voidaan sulkea pois lääketieteelliset syyt.
Myös territoriaalinen käytös voi olla osallisena. Kissat ovat luonnostaan taipuvaisia suojelemaan suosikkipaikkojaan ja esineitään. Jos ne kokevat, että niiden alueelle tunkeudutaan, ne voivat purra osoittaakseen rajansa. Tämä käytös on syvään juurtunut heidän vaistoonsa hallita ympäristöään.
Nuoret kissat ja pennut purevat usein leikkisyyttään, mutta jos sitä ei korjata, se voi muodostua tavaksi. Ohjaamalla pureminen varhain leluihin käsien tai jalkojen sijasta, pennut oppivat käsittelemään energiaansa terveellä tavalla. Näin kehittyy positiivinen suhde omistajaan, ilman sekaannusta tai ei-toivottua käytöstä.
Jos tulet kuitenkin puraisemaksi, on tärkeää puhdistaa haava välittömästi vedellä ja miedolla saippualla. Tämän jälkeen alue on desinfioitava ja peitettävä steriilillä siteellä. Koska kissanpuremat voivat aiheuttaa syviä pistoksia, infektion varalta on oltava valppaana. Punoitus, turvotus tai kuume voivat viitata bakteeri-infektioon, kuten selluliittiin. Tällöin on tarpeen hakea lääketieteellistä apua.
Avaimet kissanpuremien ymmärtämiseen ovat käyttäytymisen ja kontekstin tarkkailussa. Kissat viestivät paljon kehon kielellään. Oppimalla tunnistamaan niiden signaaleja, syntyy molemminpuolinen ymmärrys ja suhde ihmisen ja eläimen välillä vahvistuu. Näin puremista ei enää pidetä mysteerinä, vaan viestintäkeinona, joka voidaan ottaa vakavasti.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
