Jotkut isovanhemmat sanovat toisinaan: “Ennen sai tukkapöllyä jos oli röyhkeä.” Nykyään monet vanhemmat valitsevat toisen lähestymistavan. Yhä useammat isät ja äidit yrittävät kasvattaa lapsiaan lempeämmin. Tätä lähestymistapaa kutsutaan usein “gentle parenting” eli lempeä kasvatuksena. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Lempeä kasvatus ymmärretään usein väärin. Jotkut ihmiset ajattelevat sen tarkoittavan, että annat lapsellesi kaiken anteeksi. Psykologi Brian Razzinon mukaan näin ei ole. Tämä kasvatusmalli keskittyy selkeyteen, rajoihin ja taitojen opettamiseen, jotka ovat hyödyllisiä myöhemmin elämässä. Tavoitteena on ohjata lapsia rauhallisesti ja kunnioittavasti, heidän tunteitaan unohtamatta.
Yhä useammat vanhemmat haluavat kasvattaa lapsensa eri tavalla kuin heidät itsensä on kasvatettu. He haluavat enemmän rakkautta, vähemmän huutamista ja enemmän avoimuutta. Pew Research Centerin vuoden 2023 tutkimuksen mukaan lähes puolet vanhemmista etsii tietoisesti uutta kasvatustapaa. He haluavat kuunnella lastaan menettämättä auktoriteettiaan.
Eri kasvatustyylit
Psikologiassa tunnetaan neljä kasvatusmallia: laiminlyövää, autoritaarista, sallivaa ja autoritatiivista. Laiminlyövällä vanhemmalla on vähän huomiota eikä sääntöjä. Lapsi tekee mitä haluaa, ilman valvontaa. Tällainen vanhempi ei vastaa, jos lapsi rikkoo jotain tai käyttäytyy huonosti.
Autoritaarinen vanhempi painottaa kuuliaisuutta. “Koska minä sanon niin,” on usein vastaus. Tällaisella vanhemmalla lapsi saa rangaistuksen ilman selitystä tai keskustelua. Salliva vanhempi on kiltti, mutta ei aseta rajoja. He ymmärtävät, että lapsi on vihainen tai turhautunut, mutta eivät tee sille mitään.
Sitten on vielä autoritatiivinen tyyli. Se on keskellä. Vanhemmat ovat rakastavia ja selkeitä. He kuuntelevat lapsiaan, tunnustavat tunteet, mutta pitävät silti kiinni selkeistä säännöistä. Gentle parenting muistuttaa paljon tätä autoritatiivista lähestymistapaa. Termi on kuitenkin vielä melko uusi ja löytyy harvoin tieteellisistä kirjoista. Sosiaalisessa mediassa se on kuitenkin tullut suosituksi.
Mitä ihmiset tarkoittavat gentle parentingilla verkossa?
Tutkijat Annie Pezalla ja Alice Davidson tutkivat, mitä vaikuttajat tarkoittavat gentle parentingilla. He huomasivat, että vanhemmat, jotka käyttävät tätä termiä, arvostavat rauhallisuutta ja tunteiden hallintaa. He yrittävät pysyä rauhallisina, vaikka lapsi puhkeaisi kiukkuun. He osoittavat paljon kiintymystä, mutta pitävät yllä rajoja.
Nämä vanhemmat muistuttavat siis hyvin paljon autoritatiivisia vanhempia. He ovat mukana, selittävät asioita ja käyttävät loogisia seurauksia, jos jotain menee pieleen. Silti on paljon eroja siinä, miten vanhemmat toteuttavat kasvatustaan. Yksi gentle parent voi olla selkeä ja tiukka rakkauden kanssa, kun taas toinen on pääasiassa lempeä ja salliva. Siksi sosiaalisessa mediassa näkyy erilaisia tulkintoja samasta termistä.
Psykologi Razzinon mukaan gentle parenting keskittyy kolmeen asiaan: yhteyden luomiseen lapseen, sääntöjen selittämiseen ja selkeiden rajojen asettamiseen. Lapselle autetaan ymmärtämään tunteitaan ja opetetaan, miten reagoida paremmin.
Olemmeko liian lempeitä lapsille?
Jotkut ihmiset pitävät gentle parentingiä liian pehmeänä. He sanovat, että maailma on kova, ja lasten pitäisi oppia se. Asiantuntijoiden mukaan tämä on väärinkäsitys. Kyse ei ole siitä, ettei aseteta rajoja. Kyse on siitä, että selität ja ylläpidät rajoja rauhallisesti.
Jos lapsesi heittää ruokaa lattialle, salliva vanhempi sanoo ehkä: “Älä tee niin,” mutta ei tee mitään muuta. Autoritaarinen vanhempi lähettää lapsen suoraan nukkumaan ilman ruokaa. Gentle parent taas sanoo esimerkiksi: “Näen, että haluat leikkiä, mutta ruoan on pysyttävä lautasella. Jos heität sitä uudelleen, otan lautasen pois.”
Kyse on loogisista seurauksista. Opetetaan lapselle, että tietyllä käyttäytymisellä on seurauksia, jotka liittyvät tapahtuneeseen. Jos lyöt ystävääsi leluautolla, leikkitreffit ovat ohi. Opetat lapsellesi, että käytöksellä on vaikutusta ilman pelon herättämistä.
Gentle parentingin ydin on kaksi asiaa: näytetään, että ymmärretään lapsen tunteet, ja selitetään, mitä voi ja ei voi tehdä. Älä ohita ensimmäistä askelta, mutta älä myöskään jää siihen kiinni. Lopulta pitäisi edetä ratkaisuihin ja selittää, mitä tapahtuu, jos tietty käyttäytyminen jatkuu.
Tutkimukset osoittavat, että tämä kasvatustapa toimii. Lapset tulevat henkisesti vahvemmiksi, onnellisemmiksi ja menestyvämmiksi. Vuonna 2022 tutkimuksessa selvisi, että tällä tavoin kasvatetut lapset menestyvät paremmin koulussa. Vuonna 2020 todettiin, että tämän lähestymistavan puute johtaa vähäisempään elämän tyytyväisyyteen.
Gentle parenting vaatii paljon vanhemmilta
Silti tämä kasvatustapa ei ole helppo. Se vie aikaa ja energiaa pysyä rauhallisena, nimetä tunteet ja selittää rajat. Varsinkin jos itse on kasvatettu vähällä lämmöllä tai ymmärryksellä, voi olla raskasta tehdä asiat toisin.
Monet vanhemmat uupuvat. He haluavat tehdä asiat niin hyvin, että ajavat itsensä uuvuksiin. Tutkimukset osoittavat, että vanhemmat, jotka yrittävät jatkuvasti pysyä tunnetasolla rauhallisina, voivat lopulta kärsiä siitä.
Sosiaalisessa mediassa näet ääriesimerkkejä gentle parentingista. Jotkut vaikuttajat sanovat, ettet saa koskaan sanoa “ei”, että sinun tulee aina halata, jos lapsella on raivokohtaus supermarketissa, tai että lasta ei saa jättää makaamaan lattialle. Mutta tämä ei ole kaikille mahdollista.
Pezallan mukaan vanhempien ei pitäisi keskittyä yhteen täydelliseen menetelmään. Hän kehottaa keskittymään neljään asiaan: lämpöön, rakenteeseen, lapsen yksilöllisyyden tunnustamiseen ja pitkällä aikavälillä toimivaan lähestymistapaan. Muu on toissijaista.
Sinun ei tarvitse olla täydellinen vanhempana. Saat tehdä virheitä, suuttua tai muuttaa mieltäsi. Tärkeintä on, että yrität parhaasi, otat vastuuta ja annat hyvän esimerkin. Näin lapset oppivat, että hekin saavat kasvaa, oppia ja tulla paremmiksi.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
