Brusselsista kuuluu yhä useammin ääni, joka koskee suoraan paitsi pankkeja, myös kuluttajia: kehotus vähentää riippuvuutta amerikkalaisista maksujäteistä kuten Visa ja Mastercard. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on nyt ääneen sanonut sen, mitä monet alalla ovat jo pitkään kuiskineet: Euroopan on tehtävä oma, riippumaton maksujärjestelmä.
Von der Leyenin mukaan on aika tehdä maksuliikenteestä Euroopan unionin sisällä vähemmän riippuvaista ulkomaisista toimijoista. Eurooppalainen maksualusta ei ainoastaan tarjoaisi enemmän valvontaa ja turvallisuutta, vaan myös parantaisi maanosan taloudellista suvereniteettia.
Miksi Eurooppa on niin riippuvainen Visasta ja Mastercardista?
Visa ja Mastercard ovat maailmanlaajuisesti hallitsevia toimijoita, kun on kyse digitaalisista maksuista. Myös Euroopassa suurin osa korttimaksuista ja verkkokaupoista käsitellään näiden amerikkalaisten yritysten verkkojen kautta. Ensisilmäyksellä se toimii hyvin – maksut ovat nopeita, luotettavia ja monille tuttuja.
Mutta näiden sujuvien maksujen takana piilee haavoittuvuus. Eurooppa on riippuvainen amerikkalaisesta sääntelystä, yrityksistä ja infrastruktuurista, kun kyse on maksujemme käsittelystä. Esimerkiksi geopoliittisten jännitteiden noustessa tai amerikkalaisen lainsäädännön muuttuessa sillä voi olla suoria vaikutuksia eurooppalaisiin kuluttajiin ja yrittäjiin.
Se kävi ilmi muun muassa silloin, kun amerikkalaiset viranomaiset puuttuivat tiettyihin maihin tai organisaatioihin johtaviin rahansiirtoihin. Euroopalla ei ollut paljoakaan sanottavaa asiassa. Ja se kaivelee Brysselissä, missä nyt työskennellään suunnitelmien parissa saadakseen kontrollin takaisin.
Eurooppalainen vaihtoehto: miltä se näyttäisi?
Kutsu oman eurooppalaisen maksujärjestelmän luomiseen ei ole uusi, mutta se saa Von der Leyenin johdolla selvemmän muodon. Ajatuksena on luoda Euroopan laajuinen alusta – eräänlainen eurooppalainen vastine Visalle ja Mastercardille – jolla EU:n kansalaiset ja yritykset voivat maksaa.
Tämä voitaisiin esimerkiksi integroida olemassa oleviin hankkeisiin, kuten eurooppalaiseen maksustandardiin SEPAan, tai liittää digitaaliseen europrojektiin, jota Euroopan keskuspankki parhaillaan kehittää. Se mahdollistaisi maksujen kulkemisen Euroopassa nopeammin, turvallisemmin ja edullisemmin ilman amerikkalaisten yritysten väliintuloa.
Lisäksi tarkastellaan myös mahdollisuuksia kosketuksettomien maksujen suorittamiseen älypuhelimilla, pikamaksuja (joissa rahat siirretään muutamassa sekunnissa) ja maksuliikenteen tukemista pankkien välillä ilman ulkomaisten toimijoiden välittäjäroolia.
Mitä tämä tarkoittaa kuluttajille?
Keskimääräiselle hollantilaiselle tai belgialaiselle muutos on aluksi vähäistä. Voit edelleen maksaa maksukortillasi tai puhelimellasi tavalliseen tapaan. Mutta pitkällä aikavälillä eurooppalainen maksualusta voi tuoda etuja: alhaisemmat kustannukset, enemmän yksityisyyttä ja parempi tietojen suojaaminen.
Lisäksi eurooppalainen järjestelmä helpottaa esimerkiksi EU:n sisäisiä rajat ylittäviä maksuja ilman piilokuluja tai monimutkaisia tapahtumia. Lisäksi keskustellaan mahdollisuudesta saada enemmän hallintaa tiedoista, jotka tällä hetkellä usein päätyvät kaupallisille teknologiayrityksille.
Miksi Von der Leyen haluaa tämän nyt?
Ehdotuksen ajoitus ei ole sattumaa. Maailmanjärjestys muuttuu, jännitteet Yhdysvaltojen ja muiden suurvaltojen välillä kasvavat, ja Eurooppa haluaa asemoida itsensä vahvemmaksi. Taloudellinen riippumattomuus on tässä ratkaiseva kohta. Tämä tarkoittaa muun muassa vähäisempää riippuvuutta Kiinasta raaka-aineiden suhteen, mutta myös vähäisempää riippuvuutta amerikkalaisista yrityksistä keskeisten infrastruktuurien, kuten digitaalisten maksujen, osalta.
Lisäksi Eurooppa on viime vuosina ottanut merkittäviä askelia digitaalisen sääntelyn alalla. Ajatella voi esimerkiksi tiukempia big tech -sääntöjä, kuten digitaalisten palveluiden lakia (Digital Services Act) ja tekoälysääntöä (AI Act). Eurooppalainen maksujärjestelmä sopii tähän samaan linjaan: enemmän valvontaa, enemmän autonomiaa ja vähemmän ulkoista vaikutusta.
Haasteet: onko tämä todella mahdollista?
Silti on vielä otettava huomioon useita esteitä. Aiemmat yritykset luoda eurooppalainen maksujärjestelmä, kuten PEPSI-aloite (Pan-European Payment System Initiative), kariutuivat pankkisektorin tuen ja investointien puutteeseen. Ei ole myöskään helppoa vain ohittaa Visan ja Mastercardin infrastruktuuria.
Lisäksi kuluttajat ja yrittäjät ovat käyttäneet nykyisiä järjestelmiä jo vuosia. Uuden eurooppalaisen alustan on siis oltava vähintään yhtä käyttäjäystävällinen ja luotettava – ja tämä vaatii aikaa, rahaa ja ennen kaikkea yhteistyötä monien eri osapuolten kesken.
Mitä pankit ja yritykset ajattelevat?
Reaktiot rahoitusalalta ovat jakautuneet. Jotkut eurooppalaiset pankit ovat myönteisiä ajatukselle enemmän eurooppalaisesta kontrollista, erityisesti ottaen huomioon amerikkalaisten osapuolten lisääntyvien kustannusten ja sääntelyn. Toiset pankit pelkäävät, että investoinnit ovat liian suuria ja että yhteistyö tulee vaikeaksi kilpailuetujen vuoksi.
Suuret yritykset ja kauppiaat näkevät myös etuja, erityisesti jos transaktiokustannuksia voidaan laskea. Mutta he ovat huolissaan toteutuksesta ja kysymyksestä, voiko eurooppalainen järjestelmä toimia samassa mittakaavassa kuin vakiintuneet brändit.
Tulevaisuuden musiikkia vai vakava suunnanmuutos?
On selvää, että Euroopan komissio suhtautuu vakavasti oman maksujärjestelmän perustamiseen. Kysymys on nyt, onko muu Eurooppa – pankit, yritykset ja kuluttajat – valmis osallistumaan tähän. Von der Leyenin tuki antaa joka tapauksessa poliittista tuulta siiville.
Onko suunnitelma lopulta johtamassa eurooppalaiseen vastineeseen Visalle ja Mastercardille, jää nähtäväksi. Mutta yksi asia on varma: keskustelu taloudellisesta autonomiasta ja digitaalisesta valvonnasta Euroopassa ei ole vielä pitkään aikaan ohi. Ja kuka tietää, ehkä muutaman vuoden kuluttua maksamme eurooppalaisella vaihtoehdolla, joka tuntuu yhtä luotettavalta kuin nykyinen pankkikorttimme.
Silloin Bryssel ei ainoastaan voita keskustelua, vaan myös suojaa paremmin eurooppalaisen kuluttajan lompakkoa.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
