Vuoden 2025 kesästä luvataan meteorologien mukaan lämmin ja aurinkoinen kausi. Lämpötilojen voi nousta jopa 40 asteeseen, ja se näyttää olevan yksi kuumimmista kesistä vuosiin. Vaikka sademäärän ennuste pysyy epävarmana, erityisesti kesä–heinäkuussa ennustetaan äärimmäisen kuivaa jaksoa.
Tämä liittyy viime vuosien trendiin, jossa kesät muuttuvat yhä kuumemmiksi ja aurinkoisemmiksi. Ilmastonmuutos näyttelee tässä suurta roolia, korkeiden lämpötilojen ja pidempien sateettomien jaksojen myötä. Kysymys kuuluu, vaikuttaako tämä äärimmäinen kuumuus myös vedensaantiin ja metsäpaloihin.
Mikäli ennusteet toteutuvat, kesä 2025 liittyy vaivatta viimeisen kymmenen vuoden lämpimien kesien sarjaan. Vuodesta 2011 ja 2012 lähtien viileämpiä kesiä on ollut vain harvoin. Vuonna 2011 keskilämpötila oli vielä 16,3 astetta, mikä oli alhaisempi kuin nykyinen keskiarvo 17,4 astetta. Myös vuonna 2012 oli hieman viileämpää, 16,9 astetta, kuin normaalisti. Sittemmin lämpötila on kuitenkin tasaisesti noussut, mikä on aiheuttanut pidempiä ja intensiivisempiä helleaaltoja. Tämä malli sopii laajempaan ilmaston lämpenemisen trendiin, jossa helle-ääripäät yleistyvät.
Nousseiden lämpötilojen lisäksi kesille vuodesta 2011 on ollut tunnusomaista myös huomattavan runsaat aurinkotunnit. Erityisesti vuodet 2018 ja 2024 nousivat esiin poikkeuksellisen aurinkoisina vuosina. Aurinkotuntien kasvu vaikuttaa paitsi luontoon, myös energiantuotantoon.
Aurinkopaneelit tuottavat tällaisina aikoina ennätysmääriä sähköä, kun taas maanviljelijät kamppailevat kuivuuden kanssa. Voiton ja tappion välinen kontrasti kasvaa sen mukaan, kuinka riippuvaisia ollaan sääolosuhteista. Tämä tekee yhä kiireellisemmäksi harkita toimenpiteitä pitkäaikaisen kuivuuden seurausten torjumiseksi.
Kesän sademäärät puolestaan pysyvät arvaamattomina. Samaan aikaan kun jotkut kesät, kuten 2013 ja 2018, kuluvat kuivia, on ollut kesiä, jolloin sataa runsaasti. Esimerkiksi vuosina 2011, 2014, 2017 ja 2021 satoi enemmän kuin normaalisti.
Tämä osoittaa, että vaikka trendi kohti lämpimämpiä kesiä on selkeä, sademäärien vaihtelut voivat silti olla suuria. Tämä tekee viljelijöille ja luonnonhoitajille valmistautumisen haasteelliseksi. Liian paljon tai liian vähän sadetta voi olla katastrofaalista sadolle ja vesivarannoille.
Äärimmäisellä helteellä ja kuivuudella voi olla vaikutuksia myös kansanterveyteen. Pitkään jatkuvat lämpöjaksot johtavat usein nestehukan ja kuumuuteen liittyvien sairauksien lisääntymiseen. Ikääntyneet ja haavoittuvaiset ryhmät ovat suurimmassa vaarassa, erityisesti kaupunkialueilla, joissa kuumuus pysyy pidempään lämpösaarekeilmiön vuoksi.
Hallitus ja terveysviranomaiset varoittavatkin yhä useammin äärimmäisen kuumuuden vaaroista ja kannustavat toimenpiteisiin kuten lisäämään juomavesipisteitä ja jäähdytyshuoneita. Heltesuunnitelmien merkitys kasvaa vuosi vuodelta kesien muuttuessa kuumemmiksi.
Luonnonystävien kannalta kesien lämpeneminen tarkoittaa, että kasvisto ja eläimistö ovat paineen alla. Kasvit kuivuvat nopeammin, vesilähteet vähenevät ja eläimillä on vaikeuksia löytää ruokaa ja vettä. Tämä vaikuttaa biodiversiteettiin, erityisesti haavoittuvilla alueilla kuten nummilla ja soilla. Jotkut eläinlajit mukautuvat muuttamalla lisääntymis- tai muuttokäyttäytymistä. Kuitenkin ilmastonmuutoksen nopeus on monille lajeille liian korkea, mikä johtaa populaatioiden vähenemiseen tai jopa katoamiseen.
Luonnon ja terveyden lisäksi myös infrastruktuuri joutuu koetukselle äärimmäisissä lämpötiloissa. Rautatiet voivat laajentua lämmön vuoksi, mikä johtaa viivästyksiin ja häiriöihin. Asfaltti voi sulaa, mikä vahingoittaa teitä ja aiheuttaa vaarallisia tilanteita. Siltojen ja rakennusten on yhä useammin kestettävä korkeampia lämpötiloja, mikä on monille vanhemmille rakenteille haaste. Tämä pakottaa kaupunkeja ja kuntia pohtimaan ilmastonkestäviä sopeutumistoimenpiteitä, kuten kuumuutta kestäviä päällysteitä ja lisäviheralueita viilennyksen tarjoamiseksi.
Taloudellisesti äärimmäisen lämmin kesä tarjoaa sekä etuja että haittoja. Matkailuala hyötyy usein aurinkoisista kuukausista, erityisesti rannikkoalueilla ja lomapuistoissa. Ravintolat tekevät huipputulosta vilkkaiden terassien ja rantapaviljonkien ansiosta. Toisaalta esimerkiksi maatalous ja karjankasvatus kärsivät kuivuudesta, mikä johtaa ruoan hinnannousuun ja satotappioihin. Vesilaitokset varoittavat yhä useammin uhkaavista vesipulista ja kehottavat säästämään vettä. Tämä luo jännitteitä talouskasvun ja ekologisen kestävyyden välillä.
Vaikka kesä 2025 ei ole vielä alkanut, on jo selvää, että siitä tulee jälleen kuuma ja aurinkoinen kausi. Lämpötilojen nousu ja vuorottelevat äärimmäiset kuivuus- tai runsaat sadejaksot jatkuvat muuttumattomina. Tämä korostaa tarvetta investoida ilmaston sopeutumiseen ja kestävämpiin ratkaisuihin vesihallinnan ja energian käytön osalta. Kysymys ei ole, kohtaammeko helle-ääripäitä, vaan miten voimme parhaiten varautua niihin. Maailmassa, jossa ilmastonmuutos tuntuu yhä enemmän, valmistautuminen on olennaisen tärkeää.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
