Bas (57) löysi uudelleen rakkauden vaimonsa kuoleman jälkeen, hänen parhaan ystävänsä kautta. Jaettu suru muuttui odottamattoman tuen aalloksi.
“Karin ja Marije olivat olleet parhaita ystäviä jo lukiovuosistaan asti. He kulkivat yhdessä elämän eri vaiheiden läpi. Kun Karin ja minä aloimme seurustella vuonna 1989, tuli Marije luonnollisesti mukaan. Hän kävi usein syömässä, erityisesti silloin kun hän oli sinkku. Myöhemmin, kun hän oli naimisissa, lähdimme jopa yhdessä lomalle. Marijen ja minun välit olivat aina lämpimät, mutta Karin sairaana ollessa suhteemme syveni. Paksusuolensyöpä, joka oli levinnyt. Se oli epätodellinen ja raskas taistelu meille kaikille.”
Tuki surun aikana
“Karin kuoleman jälkeen, josta on nyt melkein neljä vuotta, hain paljon tukea Marijelta. Ja hän minulta. Hänestä tuli paras ystäväni ja luotettava surukumppanini. ‘Pidetään Karinin ilta’, hän ehdotti. Katselimme vanhoja valokuvia, kuuntelimme vanhaa suosikkimusiikkiamme ja jaoimme muistoja lasillisen viiniä kädessämme. Ne illat tuntuivat siltä, kuin olisimme voineet olla hetken Karin kanssa. Se toi mukanaan yhteyden tunteen, jota en löytänyt muualta.”
Jaettu suru, jaettu ilo
“Seuraavina kuukausina aloimme viettää yhä enemmän aikaa toistemme seurassa. Se toi rakennetta viikonloppuihin, jotka muuten tuntuivat niin tyhjiltä. Lapsemme kävivät joskus kylässä, mutta olivat enimmäkseen kiireisiä omien elämäänsä kanssa. Niinhän sen kuuluukin olla. Marije vei minut torille, elokuvateatteriin ja kahviloihin. Eräänä iltapäivänä pienessä kahvilassa hän istui viereeni, sen sijaan että olisi istunut vastapäätäni. Kun luimme lehteä ja jaoimme bitterballeneita, tunsin hänen reisiensä lämmön. ‘Tämä on niin mukavaa’, hän sanoi yhtäkkiä. Suutelimme, eikä se tuntunut surulliselta tai lohduttavalta, vaan uudelta ja jännittävältä.”
Rakkautta ilman syyllisyyttä
“Aluksi pidin suhteemme salassa. Pelkäsin ihmisten tuomioita ja sitä, että onneni satuttaisi muita. Vasta kolmen kuukauden jälkeen tyttäreni ehdotti, että kutsuisimme Marijen illalliselle. Siitä hetkestä lähtien tunsin vapauden omaksua tunteeni. Opin tuntemaan uusia puolia Marijesta. Hän on rakastava ja järjestelmällisempi kuin koskaan olisin kuvitellut. Kateutta siitä rakkaudesta, jota yhä tunnen Karinia kohtaan, ei hän tunne. Hän nimittäin jakaa sen rakkauden myös itse.”
Rakkaudellinen ja odottamaton
“Ympäristömme reaktiot olivat sydäntälämmittäviä. Kaikki toivoivat meille tätä onnea. Karin on edelleen korvaamaton, ja Marije ja minä jaamme sen kaipuun. Mutta olen varma, ettei Karin voisi lopettaa nauramista, jos hän näkisi meidät nyt sohvalla. Rakkaus yllätti minut tavalla, jota en olisi koskaan osannut odottaa. Elämä antoi minulle upean lahjan, isolla silmäniskulla ylhäältä.”
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
