Don Parkes, australialainen tehdaspäällikkö, ansaitsee vuosittain 125 000 Australian dollaria, mikä vastaa noin 81 000 euroa. Tästä huomattavasta tulosta huolimatta hän kokee yhä enemmän taloudellista painetta.
Don kuuluu maan parhaiten ansaitsevaan 10 prosenttiin, mutta myöntää televisio-ohjelmassa A Current Affair, että hän ja hänen perheensä kamppailevat taloudellisesti, vaikka palkka on korkea. “On melkein mahdotonta sinnitellä,” sanoo Don jakaessaan perheensä huolia yleisön kanssa.
Yhdessä vaimonsa Kirstyn kanssa Donilla on kahdeksan lasta, mikä kasvattaa taloudellista painetta merkittävästi. Suuren perheen elinkustannukset ovat korkeat, ja perheen on pitänyt turvautua säästöihinsä useita kertoja selviytyäkseen.
“Olemme jo useita kertoja joutuneet käyttämään säästöjämme,” kertoo Don. Jopa heidän kaksi teini-ikäistä poikaansa ovat nyt pakotettuja maksamaan ruokakuluja, mikä osoittaa, kuinka vaikeaksi tilanne on käynyt. Tämä on dramaattinen toimenpide, joka osoittaa, kuinka vakaviksi heidän taloudelliset ongelmansa ovat muuttuneet.
Kirsty selittää, että perhe kuluttaa noin 1 200 Australian dollaria kahden viikon ruokakauppaan, mikä tekee noin 2 400 dollaria kuukaudessa.
Vähentääkseen kuluja he ovat päättäneet siirtyä edullisempiin kotimerkkeihin. Näistä säästötoimenpiteistä huolimatta on vaikea tulla toimeen.
Kirsty kertoo, että heidän lapsensa saavat nyt vähemmän tuoreita tuotteita, kuten hedelmiä, vihanneksia ja lihaa. “Käymme yhä useammin McDonald’issa, koska ateria koko perheelle on siellä halvempaa kuin ostaa lihaa ja vihanneksia, jotka joutuu vielä itse valmistamaan,” sanoo Don.
Yrittäessään säästää enemmän, on Don myös päättänyt irtisanoa kaikki sairausvakuutukset. “Sairauskulut ovat tulleet kohtuuttomiksi ja eivät enää sovi budjettiini. Minulle ruoka ja vaatteet ovat tärkeämpiä; sairausvakuutus tuntuu nyt luksukselta,” hän kertoo.
Tämä valinta korostaa vaikeita päätöksiä, joita perheen on tehtävä saadakseen taloudellisen tilanteen hallintaan. Prioriteetit muuttuvat, jolloin perustarpeet, kuten ruoka ja vaatteet, saavat etusijan terveydenhuollon edelle, mikä ironisesti vaarantaa heidän pitkän aikavälin turvallisuutensa.
Kirsty tekee vapaaehtoistyötä Community Caféssa, hyväntekeväisyysjärjestössä Sydneyssä, joka jakaa ilmaiseksi ruokaa ja vaatteita taloudellisessa ahdingossa oleville ihmisille.
Hän näkee päivittäin nousevien kustannusten vaikutukset monien elämään. “Päivittäin noin 200 ihmistä käy täällä, koska he eivät enää selviä,” sanoo Kirsty.
Hänen työnsä paljastaa karun todellisuuden, että monet perheet ovat samanlaisessa ahdingossa riippumatta heidän tuloistaan.
Huolimatta ponnisteluistaan Don ja Kirsty eivät enää tiedä, kuinka parantaa tilannettaan. Pääministeri Anthony Albanesein veronalennukset tarjoavat vain vähän helpotusta heidän hankalaan tilanteeseensa.
Tämä toimenpide, jonka oli tarkoitus auttaa perheitä, kuten Donin, osoittautuu riittämättömäksi kompensoimaan nousevia elinkustannuksia. Paina perheet käyttämällä iframe:]}
Refugioan saapuvat ekranostus on luonnostaan enemmän.
Donin ja Kirstyn tilanne ei valitettavasti ole ainutlaatuinen. Monet perheet, jopa ne, joilla on keskimääräistä paremmat tulot, kamppailevat nousevien elinkustannusten kanssa.
Sillä aikaa, kun tulopitkittävät, hinnat perustuotantojänteisiin, kuten ruokaa, majoitus ja terveydenhoito, nousevat. Donin ja Kirstyn tarinat näyttävät, kuinka jopa taloudellisesti vakaat kotitaloudet voivat joutua haavoittuvuudesta taloudellisen muutosten vuoksi kontrolloimaan ulkopuolisia.
Valinnat, joita perheet, kuten Donin, joutuvat tekemään, heijastavat laajempaa yhteiskunnallista haastetta. Kysymys siitä, kuinka perheet selviytyvät taloudellisessa ympäristössä, missä kustannukset nousevat nopeammin kuin tulot, tulee yhä kiireellisemmäksi.
Edullisten vaihtoehtojen puute pakottaa ihmiset tekemään vaikeita päätöksiä, kuten luopumaan terveydenhuollosta tai rajoittamaan tuoretta ja terveellistä ravintoa.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
