Sähköautot ovat päivän puheenaihe. Hallitukset panostavat voimakkaasti täyssähköautokantaan ja valmistajat tuovat markkinoille yhä uusia malleja.
Kritiikkiä kuitenkin kuuluu yhä useammin. Suurten autonvalmistajien kehittäjänä vuosia toimineen moottoriasiantuntija Fritz Indran mukaan sähköautot ovat monella tapaa askel taaksepäin.
Ympäristöhyödyistä kustannuksiin ja infrastruktuurista kilpailuun hänen analyysinsä mukaan sähköisen vallankumouksen ympärillä ei ole juurikaan hypeä.
Hallituksen tavoitteet ja kova todellisuus
Euroopan unioni haluaa hyvästellä polttomoottorin vuoteen 2035 mennessä. Alankomaiden kaltaiset maat tavoittelevat jopa miljoonia sähköautoja vuosikymmenessä. Indra pitää näitä tavoitteita kuitenkin epärealistisina. Hänen mukaansa infrastruktuuri ei koskaan kasva riittävän nopeasti.
Esimerkki: tavoite saada noin 15 miljoonaa sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Indra pitää korkeintaan kolmasosaa siitä saavutettavissa olevana.
Hän väittää, että latausasemat, verkkokapasiteetti ja kuluttajien käyttäytyminen eivät ole valmiita ajoissa. “Ehkä viisi miljoonaa”, asiantuntija sanoo. Samalla hän kyseenalaistaa energiamurroksen toteutettavuuden sellaisena kuin se nyt esitetään.
Vihreä kuva on illuusio
Yksi tärkeimmistä argumenteista sähköautoilun puolesta on ympäristöhyöty. Ei pakokaasuja, joten parempi ilmanlaadulle ja planeetalle – ainakin näin se usein esitetään.
Indra on kriittinen. Hän huomauttaa, että sähköauto muuttuu bensiini- tai dieselautoa ympäristöystävällisemmäksi vasta noin 60 000 kilometrin jälkeen, ja sekin vain vihreää sähköä käytettäessä.
Laskelma on aivan erilainen riippumatta siitä, ladataanko akku hiilivoimaloiden vai kaasun avulla. Tällöin sähköauto tuottaa edelleen epäsuorasti paljon hiilidioksidipäästöjä, ja kokonaishiilijalanjälki voi olla jopa huonompi kuin nykyaikaisen polttomoottorin.
Sähköautoilun “vihreä” kuva ei siis ole niin mustavalkoinen kuin usein annetaan ymmärtää.
Korkeat kustannukset ja piiloriskit
.
Sähköautojen hankintahinta on edelleen huomattavasti korkeampi kuin polttomoottoriautojen. Tuet ja verohelpotukset tekevät vaihtamisesta houkuttelevampaa, mutta Indran mukaan herää kysymys, onko tämä malli kestävä.
Heti kun valtion tuki loppuu, todellinen hinta on pöydällä. Silloin voi osoittautua, että monet kuluttajat eivät sittenkään halua tai pysty siirtymään.
Osaantuntija huomauttaa lisäksi kestävyyteen liittyvistä epävarmuustekijöistä. Akut menettävät kapasiteettiaan vanhetessaan.
Jopa silloin, kun autoa ei käytetä paljon, akun käyttöikä lyhenee. Kun akku menettää maksimilatauskapasiteettinsa, muuten hyvästä autosta voi tulla yhtäkkiä arvoton. Tämä tekee sähköautoista haavoittuvia ja lisää uuden jätteen riskiä.
Eurooppa valitsee sähköauton, Aasia valitsee läpikulun
Ero Euroopan ja Aasian lähestymistavoissa on silmiinpistävä. Eurooppalaiset autonvalmistajat, kuten Volkswagen, BMW ja Stellantis, panostavat voimakkaasti sähkömalleihin. Ne seuraavat Brysselin viitoittamaa tietä.
Aasiassa tilanne on erilainen. Toyotan, Hondan ja Geelyn kaltaiset yritykset jatkavat polttomoottorin kehittämistä. Siellä keskitytään taloudellisempiin ja tehokkaampiin moottoreihin ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Indra pitää tätä vaarallisena ristiriitana.
Jos Eurooppa laittaa kaiken yhdelle kartalle ja sähköauto pettää, valmistajat ovat vaarassa menettää kilpailun. Aasialaiset merkit säilyttävät etulyöntiasemansa tuossa skenaariossa käyttövoimatekniikoiden monimuotoisuuden ansiosta.
Autovalmistajien asema paineen alla
Euroopan autonvalmistajiin kohdistuu suuria paineita. Niiden on noudatettava tiukkoja ympäristömääräyksiä ja samalla tehtävä sähköautoista houkuttelevia kuluttajille.
Tämä johtaa hinnanalennuksiin, alennuksiin ja luoviin leasing-järjestelyihin. Jotkut merkit ottavat jopa ympäristötukia omaan laskuunsa saadakseen sähkömallinsa myyntiin.
Pelätään kuitenkin edelleen, että monet ajoneuvot muuttuvat myyntikelvottomiksi. Jos akut menettävät kapasiteettiaan joukoittain, nämä autot ovat vaarassa muuttua arvottomiksi.
Vihreän tulevaisuuden sijaan edessä on ennennäkemättömän suuri ympäristöongelma: akut, jotka ovat tuskin kierrätettävissä, ja vuoristot romutettuja sähköautoja, joita kukaan ei enää halua.
Ovatko sähköautot todella parempia ympäristön kannalta?
Indran mukaan vastaus on yksinkertainen: ei, ainakaan kaikissa tapauksissa. Sähköautojen ympäristöhyöty riippuu paljon siitä, miten sähkö tuotetaan ja kuinka monta kilometriä autolla ajetaan.
Vain intensiivisellä käytöllä ja vihreällä sähköllä sähköauto voi olla vihreämpi.
Paristojen valmistus vaatii lisäksi valtavia määriä energiaa ja harvinaisia luonnonvaroja.
Lithiumin, koboltin ja nikkelin louhintaan liittyy ympäristöhaittoja ja sosiaalisia ongelmia kaivosmaissa. Kriitikot sanovat, että nämä tekijät peitetään usein autonvalmistajien vihreissä markkinointikampanjoissa.
Miksi tavoitteet ovat niin kunnianhimoisia?
Indra väittää, että poliittiset päättäjät ovat sokeutuneet poliittisesta viestistä eivätkä ota riittävästi huomioon todellisuutta.
Tavoitteet, kuten “15 miljoonaa sähköautoa vuoteen 2030 mennessä”, kuulostavat hyvältä vaaliohjelmissa, mutta niissä ei oteta huomioon kuluttajien epäilyjä, korkeita kustannuksia tai sähköverkon käytännön rajoituksia.
Tämä herättää kysymyksen siitä, panostaako hallitus liikaa yhteen ainoaan ratkaisuun, kun vaihtoehtoiset teknologiat – kuten vety tai parannetut polttomoottorit – voisivat ehkä tarjota paremman tasapainon.
Sähköautoilun tulevaisuus on edelleen epävarma
.
Fritz Indran johtopäätös on selvä: sähköautot ovat monin tavoin huonompia kuin perinteisellä moottorilla varustetut ajoneuvot.
Johtopäätös on selvä: sähköautot ovat monin tavoin huonompia kuin perinteisellä moottorilla varustetut ajoneuvot.
Ne ovat kalliimpia ostaa, riippuvaisia tuista, tuottavat ympäristöhyötyjä vasta monien kilometrien jälkeen ja kärsivät akkuongelmista, jotka heikentävät niiden kestävyyttä.
Euroopan poliitikot ovat edelleen täysin sitoutuneita sähköautoiluun, kun taas muualla maailmassa tarkastellaan laajasti erilaisia vaihtoehtoja.
Eurooppa ottaa näin ollen suuren riskin: jos sähköstrategia epäonnistuu, ala voi jäädä jälkeen ja menettää markkinaosuuttaan kilpailijoille.
Johtopäätös
.
Autoteollisuuden tulevaisuus on tienhaarassa. Poliittiset päättäjät ja valmistajat esittävät sähköautoja ratkaisuna, mutta Fritz Indran kaltaisten asiantuntijoiden mukaan haitat ovat valtavat. Haasteet ovat huomattavat infrastruktuurista ympäristöön ja kustannuksista kilpailuun.
Kysymys on, tuoko sähköinen vallankumous todella luvattua kestävää tulevaisuutta vai huomaammeko muutaman vuoden kuluttua, ettei klassista polttomoottoria olekaan niin helppo syrjäyttää.
