Pääsi on täynnä ajatuksia, nukut levottomasti ja tunnet olosi jatkuvasti jännittyneeksi. Ehkä ajattelet, että sinulla on vain kiireinen viikko. Mutta se voi myös olla jotain muuta. Stressi ja ahdistus muistuttavat toisiaan, mutta eivät ole sama asia. Ja koska ne ovat erilaisia, ne vaativat myös erilaista lähestymistapaa. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten tunnistat eron ja mitä voit tehdä asialle.
Monet ihmiset käyttävät stressin ja ahdistuksen sanoja sekaisin. Silti niiden välillä on merkittävä ero. Judith S. Beck, joka toimii Beck Institute for Cognitive Behavior Therapyssa, huomauttaa, että on hyvä olla sekoittamatta näitä kahta keskenään. Haastattelussa TIME-lehdelle hän selittää, että stressi syntyy yleensä selvästä ongelmasta. Sinulla voi esimerkiksi olla kiireinen työpäivä, määräaika tai riita. Kun tilanne on ohi, stressin tunne katoaa usein myös. Saatat tuntea olosi väsyneeksi tai tyhjäksi, mutta se on tilapäistä.
Stressin tunnistaa usein selkeästä syystä
Stressissä tunnet yleensä hyvin, mistä se johtuu. Sinulla on liikaa tehtävää tai koet ulkopuolista painetta. Se aiheuttaa levottomuutta kehossa ja mielessä. Saatat tuntea olosi ärtyneeksi tai jopa surulliseksi. Fyysisesti huomaat sen korkeammasta sykkeestä, kireistä lihaksista ja levottomasta vatsasta. Kehosi reagoi auttaakseen sinua selviytymään tilanteesta.
Onneksi stressi yleensä helpottaa, kun ongelma ratkeaa. Huomaat, että rauhoitut, kun esimerkiksi tärkeä tehtävä on suoritettu tai hankala tilanne on ratkaistu. Tämä tekee stressistä monissa tapauksissa hallittavaa, etenkin jos tunnistat sen ajoissa ja teet asialle jotakin.
Ahdistus tuntuu erilaiselta ja jää usein pidemmäksi aikaa
Ahdistus eroaa stressistä. Se voi ilmetä ilman, että mitään todellista on vialla. Levottomuuden tunne säilyy, vaikka sille ei olisi selkeää syytä. Voit pelätä, että jotain menee pieleen, vaikka siitä ei ole todisteita. Beckin mukaan pitkäaikainen stressi voi lopulta johtaa ahdistukseen. Jos olet pitkään paineen alla ilman hyvää tapaa käsitellä sitä, mielesi voi jäädä kiinni uhantunteeseen.
Terapeutti Nina Westbrook kertoo, että ahdistus pitää kehosi jatkuvassa valmiustilassa. Hermojärjestelmäsi ei enää rauhoitu. Sydämesi jatkaa nopeaa lyömistä, hengityksesi pysyy pinnallisena ja lihaksesi pysyvät jännittyneinä. Se on kuin olisit jatkuvasti tilanteessa, jossa on pakko paeta tai taistella, vaikka vaaraa ei olekaan. Ja se on hyvin väsyttävää.
Mitä tapahtuu kehossasi?
Sekä stressissä että ahdistuksessa kehosi valmistautuu reagoimaan. Tämä tapahtuu tunnetun taistelu- tai pakomekanismin kautta. Kehosi tuottaa adrenaliinia, lihaksesi kiristyvät ja hengityksesi kiihtyy. Tämä on hyödyllistä, jos olet vaarassa, mutta jos pysyt siinä tilassa, kehosi uupuu.
Ahdistuksessa hälytysjärjestelmä pysyy aktiivisena, vaikka mitään ei tapahtuisi. Aivosi ajattelevat jatkuvasti, että uhka on olemassa. Kehosi ei siis koskaan rauhoitu. Tämä voi saada sinut tuntemaan olosi nopeasti väsyneeksi, jännittyneeksi tai ärtyneeksi. Nukut huonommin, ehkä syöt huonosti ja mielesi jatkaa käymistään. Tämä tekee ahdistuksesta vaikeammin yksin ratkaistavan.
Mitä voit tehdä asialle?
Ensimmäinen askel stressin tai ahdistuksen käsittelyssä on tunnistaa, mitä tunnet. Sano ääneen itsellesi: “Tunnen itseni stressaantuneeksi.” Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se auttaa. Kun annat tunteelle nimen, voit ymmärtää paremmin, mistä se tulee. Ja kun tiedät syyn, voit usein tehdä asialle jotain.
Stressissä auttaa puuttua sen lähteeseen. Jännitkö esitystä varten? Silloin voit valmistautua paremmin tai aloittaa aikaisemmin. Suurten tehtävien jakaminen pienempiin osiin voi myös auttaa. Ota välillä lyhyt kävely tai puhu jonkun kanssa tunteistasi. Anna itsellesi myös tilaa sanoa ‘ei’, jos jokin on liikaa.
Ahdistuksen kohdalla lähestymistapa on hieman erilainen. Koska ahdistus on usein epämääräistä, kehosi rauhoittaminen voi auttaa. Tee hengitysharjoituksia, kokeile mindfulnessia tai liiku. Huomioi myös päiväjärjestyksesi. Nouse joka päivä samaan aikaan ja pyri menemään ajoissa nukkumaan. Vähemmän kofeiinia ja vähemmän sosiaalista mediaa voi myös auttaa. Ne aiheuttavat usein ylimääräisiä ärsykkeitä, joita kehosi ei tarvitse.
Hae apua, jos tilanne ei parane
Joskus nämä vinkit eivät riitä. Silloin on hyvä hakea apua. Terapia voi tehdä suuren eron. Opit, miten käsitellä jännitystä paremmin ja saat paikan, missä voit jakaa tarinasi. Westbrookin mukaan terapia ei ainoastaan auta oppimaan uusia tekniikoita, vaan myös katkaisemaan vanhoja kaavoja. Opit katsomaan tilanteita eri tavalla ja löydät, mitä tarvitset tunteaksesi olosi paremmaksi.
Sekä stressi että ahdistus ovat kehosi signaaleja, että jotain on tekeillä. Kun kuuntelet niitä signaaleja tarkkaan, voit puuttua tilanteeseen ajoissa. Olipa kyse sitten kiireisestä työviikosta tai tunteesta, joka ei vain katoa, on tärkeää tehdä asialle jotain. Näin estät stressin muuttumisen ahdistukseksi ja annat kehollesi ja mielellesi ansaitsemaansa rauhaa.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
