Arvoituksilla on erityinen voima. Ne saavat meidät ajattelemaan, etsimään yhteyksiä ja aiheuttavat joskus jopa turhautumista. Mutta se helpotus, kun lopulta löydät vastauksen? Se on korvaamatonta. Tänään meillä on edessä arvoitus, joka näyttää yksinkertaiselta, mutta johon kannattaa hetkeksi keskittyä:
A + A + A = 39
B + B – A = 25
6 + C + B = 50
A + B + C = ?
Se saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta yhteenlaskulta, mutta älä erehdy. Tämän tyyppisissä arvoituksissa on kyse muustakin kuin pelkästä laskemisesta; kyse on myös loogisesta ajattelusta ja oikeiden askelien seuraamisesta. Jokainen tieto on kuin palapelin pala, joka täytyy yhdistää suuremman kuvan näkemiseksi.
Aloitetaan ensimmäisestä yhtälöstä:
A + A + A = 39.
Kolme kertaa A yhdessä tekee 39. Tämä on hyvä alku, koska se antaa meille heti suunnan. Jos kolme kertaa A on yhtä kuin 39, voit löytää A:n helposti jakamalla 39 kolmella. Se tarkoittaa, että A on yhtä kuin 13. Tämä vaikuttaa vielä helpolta, eikö?
Siirrytään sitten toiseen yhtälöön:
B + B – A = 25.
Tässä meillä on jo pala tietoa, sillä nyt tiedämme, että A on 13. Täytä se, ja yhtälöstä tulee: B + B – 13 = 25. Nyt se on loogisen laskemisen kysymys. Lisää 13 lukuun 25, ja saat 38. Tämä tarkoittaa, että kaksi kertaa B on yhdessä 38, eli B on 19.
Kolmas yhtälö tuo mukanaan uuden haasteen:
6 + C + B = 50.
Olemme jo määrittäneet, että B on 19, joten voimme täyttää sen. Summasta tulee: 6 + C + 19 = 50. Laske yhteen 6 ja 19, ja saat 25. Tämä tarkoittaa, että C on yhtä kuin 25, koska 50 – 25 = 25.
Ja sitten jäämme viimeisen kysymyksen kanssa:
A + B + C = ?
Nyt kun tiedämme, että A on 13, B on 19 ja C on 25, se on yksinkertaisesti yhteenlasku. A + B + C on sitten: 13 + 19 + 25. Se tekee yhteensä 57. Vastaus on siis 57.
Mutta tällaisten arvoitusten voima ei ole pelkästään vastauksen löytämisessä; kyse on myös prosessista. Kuinka etenet? Mitä askeleita otat? Monet ihmiset hämmentyvät puolivälissä, varsinkin yrittäessään toimia liian nopeasti. Tärkeä oppitunti, jonka voit oppia tästä arvoituksesta, on se, että kärsivällisyys ja järjestelmällinen ajattelu tekevät usein eron.
Otetaan esimerkiksi Mark, ystäväni, joka rakastaa arvoituksia. Kun esitin hänelle tämän pulman, hän sanoi heti: “Oh, tämä on varmaan helppo.” Mutta aloittaessaan hän hämmentyi nopeasti toisen yhtälön kohdalla. “Odota hetki,” hän sanoi, “mistä minun pitäisi aloittaa?”
Hauskaa oli, että hän aloitti yhä uudelleen, sillä hän luuli jättäneensä jotain huomaamatta. Lopulta hän tuli samaan johtopäätökseen: 57. Mutta mitä hän sanoi, kun hän oli valmis, jäi mieleeni: “Vastaus ei ole edes niin tärkeä. Ilo on etsimisessä.”
Ja juuri siksi tällaiset arvoitukset ovat niin suosittuja. Ne haastavat meidät käyttämään aivojamme eri tavalla. Ne opettavat meitä jakamaan ongelmat pienempiin osiin ja ajattelemaan loogisesti.
Ei ole väliä, kuinka hyvä olet matematiikassa; kyse on prosessista ja siitä, kuinka ajattelet.
Jos pidit tästä arvoituksesta, kokeile jakaa se ystäviesi tai perheesi kanssa. Tulet yllättymään, kuinka jokaisella on eri lähestymistapa ja kuinka jotkut ajattelevat heti, että se on mahdotonta.
Ja kun he lopulta löytävät vastauksen, he usein näkevät, kuinka loogista se oikeastaan on.
Joten, oliko sinulla vastausta jo ennen kuin rullasit aivan alas saakka? Vai mietitkö hetken pähkäillessäsi? Joka tapauksessa, tärkeintä on, että otit hetken aikaa ja annoit aivojen tehdä töitä. Ja se on aina vaivan arvoista. Vastaus? Vielä kerran, varmuuden vuoksi: 57.
Onko tämä mielestäsi mielenkiintoinen artikkeli? Muista jakaa se ystäviesi ja perheesi kanssa Facebookissa!
